Suomalaiset laiskoja kierrättäjiä

0

Suomalaisten mielikuva itsestään jätteiden kierrättäjinä on positiivinen: jopa 96 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitään, ja puolet uskoo Suomessa kierrätettävän paremmin kuin Euroopassa yleensä.
Totuus on toinen. Eurostatin tilastojen mukaan olemme Länsi-Euroopan huonoin kierrättäjä; jäämme jopa Ranskan, Espanjan ja Italian taakse. Vain joka kolmas suomalaisten tuottama yhdyskuntajätekilo päätyy kierrätykseen. Suomen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 33 prosenttia.
Mielikuvien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittää suomalaisten käsitys kierrättämisestä sekä se, mitkä tavarat tai materiaalit mielletään kierrätykseen soveltuviksi.
Suomalaiset kierrättävät tehokkaasti paperia, palautuspakkauksia, pulloja ja tölkkejä. Myös tekstiilit, lelut, huonekalut, lasi, metalli ja biojäte tulisi kierrättää yhtä tehokkaasti.
Polttaminen ei ole kierrättämistä. Se tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja poistaa kierrosta paljon sellaisia materiaaleja, joita teollisuus voisi käyttää hyväkseen.
Ympäristönormit kiristyvät tuntuvasti vuonna 2016. Silloin orgaanisen, eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan, jäteasetus velvoittaa kierrättämään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kaatopaikoille saa päätyä jätteistä vain 20 ja polttoon 30 prosenttia. Vuonna 2030 EU:n kierrätystavoitteet uudistuvat, ja yhdyskuntajätteet kierrätysaste nousee jopa 70 prosenttiin.
Muutoksiin sopeutumisessa avainasemassa ovat lainsäädäntö, päättäjien asenteet ja kaikkien ymmärrys kierrätyksen merkityksestä niin Suomen kansantaloudelle kuin ympäristölle. Kierrättäminen tarjoaa paljon työpaikkoja paitsi uusilla ja nousevilla aloilla myös kierrättämistekniikan ja -logistiikan parissa.
Kotona kierrätystalkoot kannattaa aloittaa jätteen syntysijoilla. Hankkimalla sopivat monilokeroiset lajitteluastiat kierrättämisestä tulee sujuvampaa.

 

Lue myös:  Heijastin auttaa henkikultaa