Lähiluonto kutsuu nokipannukahville

0

Metsässä kannattaa välillä nostaa myös katse ylös, talviset puut ovat toisinaan uskomattoman kauniita.

Someron Kankaannummen laella on huomattava ja hämyinen painanne, Ämmänkuopat. Tarina kertoo, että Ämmänkuopat syntyivät, kun jättiläisämmä alkoi rakentaa siltaa Pitkäjärven yli ja kantoi tätä varten esiliinassaan hiekkaa Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljelle jäivät kuopat, joista hiekka otettiin sekä Pitkäjärveen pistävä, harjuaineksesta muodostunut, Napinniemi.

Ämmänkuoppia on ollut useampiakin, puolet niistä on kaivettu pois. Syvin kuoppa on rauhoitettu vuonna 1955. Kuopat ovat suppia – suppa on geologinen termi, jolla tarkoitetaan jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostuneita painanteita. Muodostumien luonnetta kuvastaa ehkä selkeämmin termi harjukuoppa.

Kankaannummen myyttiset painanteet ovat ehkä parhaimmillaan syksyllä, mutta kiehtovia ne ovat talvellakin. Kelien salliessa Kankaannummella, aivan Ämmänkuoppien reunalta kulkee Someron kaupungin ylläpitämät, muutaman kilometrin mittaiset ja eritasoiset, hiihtoladut.

Lähtöpaikka: Turuntie 1307, 31520 Pitkäjärvi

Eläintenjälkien seuraaminen ja tunnistaminen on hyvää viihdykettä retken ratoksi.

MAAKUNNAN LÄHIRETKEILYHELMIÄ

Retkeily. Mikä mahtava tapa rentoutua ja viettää lomaa. Kelien ja olosuhteiden salliessa retken voi taittaa jalkapatikalla, lumikengillä tarpoen tai suksilla sivakoiden. Pienten ponnistelujen jälkeen nuotion räiskeessä tirisevä makkara ja iloisesti pirskahteleva nokipannu nollaavat mielen ja lataavat akut.

Talviloman vietto ei vaadi aina suuria sijoituksia. Varsinais-Suomesta löytyy joukko huimia retkikohteita, joissa seikkaillaan korkealla sykkeellä ja pienellä budjetilla. Kokosimme yhteen muutamia maakunnan helmiä.

Samoile Savojärven ympäri

Runsaanlumen aikaan Kurjenrahkan soihin voi tutustua hiihtäen tai lumikenkäillen.

Kurjenrahkan kansallispuisto tarjoaa varsinaissuomalaisille saman kuin Nuuksio uusimaalaisille, päivämatkan päässä olevan pienoiserämaan, tasokkaine opasteineen, rakenteineen ja palveluineen. Kätevimmin puiston luontoon ja maisemiin pääsee tutustumalla 6 kilometrin mittaisella Savojärven kierroksella.

Reitin varrelta löytyy Kuhankuonon historiallinen kahdeksan kunnan rajakivi sekä kansalaissodan muistokivi, joka pystytettiin Ahti Jalosen muistolle. Nuotiopaikat sijaitsevat Kurjenpesän luontotuvan pihassa ja Rantapihalla. Kurjenrahkan luontoon on mahdollisuus tutustua kävellen, hiihtäen tai lumikenkäillen.

Lähtöpaikka: Kuhankuonontie, Pöytyä

Kurjenrahka on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue.

Kiipeä Kullanvuorelle

Parhaimmillaan jo pelkkä halkojen hakkaus ja nuotion sytytys ovat irtiottoja arjesta.

Jylhä, 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullanvuori on Ruskon kunnan eteläosan korkein kohta. Laajat kallioalueet ja jyrkänteillä sinnittelevät kelopuut luovat seudulle erämaisen tunnelman. Vuoren korkeimmalla kohdalla on vanha näkötorni, josta avautuu laajat näkymät yli varsinaissuomalaisten metsämaisemien.

Vuoren muita nähtävyyksiä ovat kalliohalkeama paimenen hauta, Mustapata niminen hiidenkirnu, lohkareinen muinaisranta sekä pieni kalliolähde. Kukkulan laella on viihtyisä laavu, joka sopii vaikka yöpymiseen.

Lähtöpaikat: Kerttulan liikuntakeskus (Kisakatu 3, Raisio) ja Ruskon hiihtokeskus (Hujalantie, Rusko).

Hyvä nokipannu voittaa parhaatkin kahvinkeittimet, ainakin tunnelmallaan.

Menneisyyden jäljillä Piikkiön Linnavuorella

Korkealta ja vähä puiselta linnavuorelta avautuu henkeäsalpaavat näkymät.

Piikkiössä sijaitseva Pohtionvuori on Kaarinan korkein kohta. Kukkulan laella, 79 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee Piikkiön suurin hiidenkiuas – pronssikaudelta peräisin oleva muinaishauta. Linnavuoren ulkoilualueella kulkee reilun neljän kilometrin mittainen rengaspolku.

Reitin kohokohta on mykistävä Huttalan linnavuori, jonka huipulta avautuu näkymä yli Piikkiön taajaman, Piikkiönlahdelle, Kuusistoon ja Turkuun saakka. Linnavuorella on ollut toimintaa jo rautakaudella, yli 1000 vuotta sitten. Linnavuoren ja Pohtionvuoren välisellä kallioalueella sijaitsee pieni laavu. Kelien salliessa alueella kulkee myös hiihtolatu.

Lähtöpaikka: Kehityksen kerhotalo (Lystiläntie 21, Piikkiö)

Avotulella grillattu makkara kruunaa talvisen retkipäiviän.

Jutun kirjoittaja ja kuvaaja Tuomo Kesäläinen on kirjoittanut useita kirjoja Suomen luolista ja rotkoista.

Suomen luolat -kirja ilmestyi viime vuonna. Kesäläisen lisäksi kirjan tekijöitä ovat Aimo Kejonen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti ja Veli-Pekka Salonen.

Kesäläinen on kirjoittanut Suomen rotkot -kirjan Aimo Kejosen kanssa vuonna 2014.

Kesäläisen oma Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin -kirja syntyi vuonna 2011.

Hän pitää myös Luolamies-nimistä blogia

Lue blogia

Lue myös:  Kuuntele ja lue lukijoiden joululaulusuosikit!