Tukien kärjessä lypsytiloja

0

Maaseutuvirasto julkisti tiedot sekä EU:n varainhoitovuonna että kalenterivuonna 2015 maksetuista tuista. Tukitietoihin sisältyvät viljelijätuet, maaseudun yritys-, hanke- ja rakennetuet sekä markkinatuet.
Someron kärkisijoilla ovat karjatilat. Selkeimpänä yksittäisenä tuotantomuotona erottuu lypsykarjatalous.
Tukien tilakohtaiset erot ovat isoja. Kärjessä tukien määrä on lähes 300 000 euroa, ja sijalla 20 hieman yli 100 000 euroa.
Kokonaan kansallisista varoista maksetut tuet eivät ole EU-tukien hakupalvelussa verkossa. Viljelijätukien kokonaisuus pohjautuu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Tuet ovat iso potti Someron taloudelle ja hyvinvoinnille.

maatalouden ja maaseudun tuet somerolla
12 kärkisijaa
Tuensaaja                                                                                 Yhteensä
Hyväkkä Risto Matti                                                             297 659
Noki Janne Sakari                                                                  253 744
Kaase Matti Eerik Mikael                                                    223 136
Mäkiniemen Tila Oy                                                              180 025
Välttilä Matti Tuomas                                                          157 772
Maatalousyhtymä Ryhtä Mika ja Vesa                         138 643
Maatalousyhtymä Jyri, Yrjö, Merja Teräväinen     135 905
Noki Katja Maria                                                                    135 840
Alitalo Antti Johannes                                                        128 642
Maatalousyhtymä Suominen Esko, Ilkka, Ilmi         124 835
Maatalousyhtymä Virtanen Heidi, Jouni, Pasi         122 473
Kosonen Jarno Benjamin                                                   120 105

Maataloustukien avulla turvataan suomalainen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja huoltovarmuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät ovat voineet tuottaa korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. EU-maataloustukien kautta osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen.

Maataloustukia tarvitaan, koska viljelijät eivät saa markkinoiden kautta riittävää korvausta tuotannon korkean laadun, eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Maataloustuilla korvataan osa näistä kustannuksista. Suomessa on salmonellavapaus, sioilla on saparot ja antibiootteja käytetään eläinlääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme vähän.
Viljelijöiden taloustilanne on todella vaikea. Viime aikoina maksetut tuet ja maataloustuotteiden myyntitulot eivät ole tiloilla enää riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia, vaan tuotantoa ja viljelijäperheen yksityistaloutta on jouduttu pyörittämään lainarahalla. Kohonneet tuotantokustannukset, markkinakriisi ja halpuutetut tuottajahinnat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.
Maataloustuotannon alasajo johtaisi vaikeuksiin myös elintarviketeollisuudessa raaka-ainepulan takia. Joutuisimme turvautumaan yhä enemmän ruoan tuontiin, mikä heikentäisi kauppatasetta ja vaarantaisi elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun työpaikat.
Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään itsenäinen ja tulevaisuuden riskejä ennakoiva maa ei jättäydy tilanteeseen, jossa ruokahuolto kyseenalaistetaan. Jokainen kansalainen haluaa syödä omassa maassaan tuotettua ruokaa. Myös me suomalaiset.
Lue myös:  Ruusu ammattiin valmistuneelle - lue nimilistat perjantaina