Didim
KSM härkätie2018

Korkokengät, majakka, bikinit – katso mitä lukijat ovat taiteilleet piparitaikinasta

Tekemisen iloa, paljon yrittämistä, suurta taitoa ja onnistumisen juhlaa. Näissä lukijoiden lähettämissä piparikuvissa on mausteena kosolti muistoja.
Kuvatekstit on muotoiltu kuvahaasteeseen osallistuneiden kirjoitusten pohjalta.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Näin kuvan piparikorkkareista jossain somessa, mutta ohje löytyy ihan googlettamalla. Taivutus on haastellisinta: taikina taivutetaan paistettuna ja sen takia pitää paistaa yksi osa kerrallaan. Yritin ensimmäisenä voipaperista tehdä lestiä kengän päälliosalle, mutta se ei toiminut. Sitten väsäsin foliosta muotteja. Ja kuten kaikissa piparitaloissa, tässäkin valmis taikina toimii parhaiten. Homma vaatii näpertelijän vikaa ja hermoja, muutamat osat meni pipariksi! En tiedä kenkien joulun jälkeistä kohtaloa. Ei niitä ainakaan syödä, olkoot koristeena, naurahtaa Susanna.

Olen espanjan opettaja ja halusin yhdistää piparkakun espanjalaiseen jouluun, kertoo Jaana Kanninen Turusta. Sain idean tehdä piparkakusta perinteisen Belén-seimiasetelman. Tein rakennelman itsetehdystä taikinasta omilla kaavoilla, hahmoihin mallia hain netistä. Rakennuksen takaseinän ikkunat ja pystötähden tein laittamalla keltaisten tikkareiden murusia aukkoihin paiston ajaksi. Muut koristelut tein värjätyillä pikeereillä ja värisokereilla sekä koristekuulilla. Rakennelmaan lisäsin vielä tähtivalonauhan valaisemaan.

 

Piparkakkukranssi ❤ #joulunodotusta #jouluntuoksu #piparkakkuja #makulehti #piparihaaste2016 #somerolehti

Kuva, jonka Johanna Suonpää (@johannasuonpaa) julkaisi

Sirpa Vainion luomus on minitalo suurilla sydämillä.

Hetken mielijohteesta päätin tällä kertaa rakentaa Eiffel-tornin, kertoo kuvan lähettänyt Noora Maskusta. Taikina ja pikeeri ovat itse tehtyjä. Liimasin palat toisiinsa sulatetulla sokerilla. Perheessäni lapset tekevät joka joulu piparitaikinan ja leipovat piparitalon tai jonkin muun luomuksen sekä pipareita heti syötäviksi.

 

Tontun lapaset.. Taitaa olla eri paria ❤ #joulunodotusta #jouluntuoksu #piparkakkuja #makulehti #piparihaaste2016 #somerolehti

Kuva, jonka Johanna Suonpää (@johannasuonpaa) julkaisi

Pitkää kiertuetta ympäri Suomen tekevä Stam1na sekä bändin tekninen henkilökunta ansaitsivat omat piparinsa kiertueen lomassa. Hymy oli miehillä herkässä! Koska bändissä on myös kasvissyöjiä, olivat piparit vegaanisia, kertoo Tiina Rantamaa.

Bengtskärin majakkahan se siinä! Ja appivanhemmat kalojen kanssa. Saarelle on pitänyt soutaa pikku veneellä karikkojen välttämiseksi. Löysin kaavat Pienestä piparkakkukirjasta, toki majakan vasen osa on mielestäni hieman turhan pieni suhteessa torniin. Mutta eiköhän tuo suunnannäyttäjä sittenkin ole tärkeintä, värivaloinkin. Tein majakan Mylllyn Paras -taikinasta ja sitä meni noin kilo. Tällainen sopii annettavaksi joulukukan asemasta veneilyihmisille, pohtii salolainen Salme Kortesoja.

Perinteinen Beetlehemin seimi. Tämän saa eräs tuttavapariskunta. Seimeen meni taikinaa noin 1,5 kg. Se on kookas, leveys noin 50 cm ja korkeus 30 cm. Kissa sinne piti laittaa nököttämään, kun itse tykkään kissasta. Valot laitoin kuvauksen ajaksi, näin yksityiskohdat näkyvät tarkemmin. Idea tähän on Pienestä piparkakkukirjasta. Aikaa kului muutama tunti, kertoo Salme Kortesoja Salosta.

Jouluperinteisiimme kuuluu piparkakkutalon tekeminen. Perinne alkoi jo ennen lasten syntymää. Nyt lapset ovat ehtineet teini-ikään. Perinteen mukaan perheessämme on jouluisin ollut piparkakkutalo ja ovatpa sukulaisetkin joskus saaneet taloja lahjaksi. Talon ulkonäkö muuttuu vuodesta toiseen. Nyt talona on vuosisadan vaihteen huvila, jonka sisään syttyy tunnelmavalo jouluaattona.
Piparkakkutalon tekeminen on koko perheen juttu, perheen teinitkin osallistuvat siihen edelleen. Taikina tehdään ruotsalaisen Piparkakkutalot-kirjan ohjeen mukaan. Eikä kommelluksiltakaan yleensä vältytä. Tänäkin vuonna jouduimme talon rakennuksessa turvautumaan myös valmistaikinaan, koska palasten ollessa valmiita, huomasimme yhden seinän puuttuvan ja kokoamisvaiheessa ensimmäinen ”lasikuisti” tipahti lattialle. Mutta periksi ei annettu, vaikka aviomieheni jo ehdottikin, että ensi vuonna oltaisiin ilman piparkakkutaloa.
Vanha huvila on tekijöidensä näköinen, yhteistyön tulos. Eikä haittaa, vaikka seinät eivät olekaan ihan suorassa tai koristelu täydellinen. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja jouluperinteen jatkuminen. Herkkusuiden perheessä piparkakkutalo on syöty loppiaiseen mennessä, kertoo Riikka Silanto.

Joulupipareita olen leiponut aina. Hauskinta on keksiä mallit ja suunnitella, miten idean pystyy toteuttamaan. Taikina on itse valmistettua tuoksun, maun, ja suuren kulutuksen vuoksi. Nuorempana tuli tehtyä suurempiakin kokonaisuuksia. Olen tehnyt esimerkiksi joulukirkon, jossa oli kirkkoväki hevosineen ja rekineen. Lasten synnyttyä muumipiparitalo kuului jouluun. Lasten vartuttua he leipoivat piparit ja nyt yläasteikäisinä he osallistuvat enää taikinan syöntiin. Joulukukkakorin kokoamiseen ja koristeluun on käytetty tomusokerikuorrutetta ja sokerihelmiä. Aatonaattona nostamme sen kahvipöytään juhlistamaan tyttären 13-vuotissyntymäpäivää, kertoo Sari Hajalasta.

Teen yleensä joka vuosi piparkakkutalon tai useamman, joskus jotain jotain vähemmän perinteistä. Viime vuonna tein jotain vähemmän perinteistä, ”pikinipiparkakut”, kirjoittaa Kati.

Glögilasitalot valmistuivat viime vuonna, kertoo Kati.

Kahdeksanvuotias Linus-poikamme on leiponut ja koristellut yksin nämä piparkakut.  Taikina on ostettu valmiina kaupasta. Kuvan lähetyshetkellä Linus on koulussa, joten tarina värikkäistä pipareista jää kertomatta, kirjoittaa Maarit.

Jouluvalmisteluihini on kymmenisen vuotta kuulunut jonkun piparikoristeen teko. Homma alkoi valmiilla muotilla tehdystä muumitalosta, mutta viime vuosina olen tehnyt omia luomuksia. Tässä kaksi kuvaa tämän vuoden linnasta.
Taikina on kaupan valmistaikinaa, sillä pölyä keräävä rakennelma ei ole mikään gourmet-tuote. Asukkaat ovat joka vuosi samat keraamiset possut, ei siis mitään marsipaani- tai sokerimassahahmoja. Ikkunat on liivatelehdestä, ja sisällä on pieni jouluvalosarja. Pursotukset on tavallista sokerikuorutetta ja lisänä on hieman karkkeja, kertoo teoksestaan Eva Laaksovirta.

Tässä vielä Eva Laaksovirran piparkakkutalon asukkaat, keraamiset possut.

Piparitalon on tehnyt 12-vuotias poikani Alpo. Yleensä hän on tehnyt muumitalon, mutta  tänä vuonna hän halusi tehdä kerrostalon. Alpo piirsi kaavat itse. Myös palojen paisto onnistui omatoimisesti. Kokoamiseen tarvittiin vähän äidin apua. Taikina on valmis, mutta arkkitehtuuri uniikkia, kirjoittaa Päivi Hellman.

Tämän asumuksen hobitti lähti sen verran kiireesti matkoilleen, että ovikin meni saranoiltaan, kertoo Virve Repo Salosta.

Piparkakkutalo on tehty joka vuosi. Poikamme halusi tänä vuonna tehdä meidän kotimme pienoismallin ja teki kaavat siihen. Itse tehdystä taikinasta, yhdessä tehty ja koristeltu, kertoo Virpe Ingerman.

Salon meripelastusseuralle tehdyt piparit, joita oli myynnissä Hyvänmielen torilla Salossa tänä vuonna. Pipareita oli myynnissä jo toisena vuotena peräkkäin. Pipareissa on itse tehty taikina ja koristelu on suunniteltu meripelastusseuran logon mukaisesti, kertoo Janica Holck.

Itsenäisyyspäivänä leivomme perinteisesti joulupiparit, Betty-mamman reseptin mukaan, kertoo perheensä joulupipariperinteistä Satu Wuoti.
– Teimme jo toisena vuonna, nyt siis perinteeksi muodostuvan, piparkakkutalon. Isä ja poika (2v. 9 kk) ahersivat tuntikausia taikinan kanssa. Tänä vuonna ostimme piparkakkutaloa varten valmistaikinan, viime vuonna omatekoinen taikina levisi uunissa liikaa ja palat eivät meinanneet sopia yhteen.

Poika ilmoitti isälle haluavansa myös suosikkipiirretystään, Ryhmä Hausta tutun Vahtitornin. Pienen neuvottelun jälkeen sovimme, että isä tekee ison piparin, joka esittää Vahtitornia. Tunti jos toinenkin vierähti kun he koristelivat Vahtitornin. Äiti sai silloin rauhassa leipoa perinteiset siirappiparit sydän- ja kukkamuoteillaan, kertoo Satu Wuoti.

Piparileivonta on kuulunut perheemme jouluperinteisiin siitä asti, kun pojat oppivat kävelemään, kuvailee Pia Hellman. Touhu kiinnostaa vielä murrosiän kynnykselläkin. Pikkuveljellä Laurilla, 10 vuotta, on ollut tapana leipoa iso pipari roikkumaan keittiön katosta. Viime vuonna se oli Star Wars -hahmo, mutta tänä vuonna aihe tuli suositusta pelistä Clash Royale. Hahmon nimi on Goblin.

Lapsi on allerginen vehnälle, sokerille ja mausteille. Siksi äiti on kehitellyt piparitaikinan riisijauhoista. Maku on erilainen ja erikoinen, mutta pikkuleipureille maistuu. Nämä miekat ja ritarit näyttävät ihan ”oikeilta” joulupipareilta.

Taidokas piparkakkuhuvimaja.

Kati teki piparkakkuhuvimajan ikkunat sulatetusta tikkarista. Hän lisäsi massaan elintarvikeväriä, sillä sulaneen tikkarin väri oli liian vaalea.

Tässä tyttäreni Olgan koristelemat joulupiparit, kertoo kuvan ottanut Petra Laakso Raisiosta.

Joulun perinteisiin kuuluu rakentaa vähintään yksi piparitalo. Talo on rakennettu valmiista pipartaikinasta, kuvailee Reija Lehtinen Turusta.

Kun lapset olivat pieniä, teimme joka joulu piparitalon. Taikina ostettiin kaupasta, koska sitä meni paljon. Talo oli koristeena, eikä sitä syöty. Aloitimme aina sunnuntaina talon tekemisen paistamalla ja koristelemalla taikinan. Lapset olivat tietysti ikänsä ja kärsivällisyyttä puitteissa mukana. Koristelu kuivui yön aikana. Sillä aikaa kun lapset olivat koulussa, kokosin piparitalon. He tiesivät koulusta tullessaan odottaa talon olevan valmis. Yhdessä sitten ihmeteltiin, miten hieno oli saatu aikaiseksi, kuvailee Maria Äijälä.

Lumiukkopiparit tein yhtenä iltana, kertoo Kati. Hän leipoi ne valmiista taikinasta.

#joulunodotusta #tuoksu ja #makulehti #piparihaaste2016 #somerolehti

Kuva, jonka Johanna Suonpää (@johannasuonpaa) julkaisi

 

JOULUN PIPARIHAASTE

  • Pyysimme lukijoilta kuvia joulupiparista, piparkakkutalosta tai muusta jouluisesta pipariluomuksesta.
  • Toteutimme piparihaasteen yhteistyössä TS-Yhtymän lehtien kanssa. Mukana ovat Turun Sanomat, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-Lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti ja Uudenkaupungin Sanomat.
  • TS-Yhtymän lehdillä on oikeus julkaista haasteeseen lähetettyjä kuvia. Arkistoimme kuvat ja saatamme myöhemmin julkaista tai käsitellä uudelleen kuvia. Kuvia voidaan julkaista verkossa tai paperilehdessä.
Vuoden urheilija
Suomi 100 lehti
Tutustu ja ihastu
Digilehti

Lue Paikallislehti Somero

Paikallislehti Somero on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Somero 150

Sporttikone 20.-27.4.17
Plus-tilaus
TS rekry