Didim
KSM härkätie2018

Kalan syntymäallas kisaa Parhaan Luontoteon tittelistä

 

Parasta luontotekoa 2015-2016 etsivään kilpailuun ehdotettiin 22 luontotekoa, myös yksi Somerolta. Kyseessä on kalan syntymäaltaan rakentaminen  Oinasjärveen kalojen lisääntymisen turvaamiseksi.

Suomen IUCN-komitean järjestämä kilpailu käytiin nyt kuudetta kertaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistaa kilpailun voittajan helmikuun alussa. Kilpailun voittajan julkistus on yksi maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallisen Luonnon päivät 2017 -ohjelmahankkeen tapahtumista.

Kilpailulla etsittiin organisaatiota, yritystä tai henkilöä, joka on omilla toimillaan turvannut suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja ekosysteemipalvelujen toimivuutta vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhtenä aiheena on innostaa uusia väestöryhmiä luontoon ja ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun merkitys. Siksi tällä kertaa etsittiin luontotekoa, joka vaikkapa vapaaehtoistyön avulla on innostanut erilaisia väestöryhmiä – lapsia, nuoria, eläkeläisiä, työttömiä tai uusia suomalaisia – ymmärtämään luonnon suojelun merkitystä ja siten edistämään uhanalaisten lajien tai ekosysteemien suojelua.

Kilpailuun tuli kaikkiaan 47 ehdotusta, jotka koskivat 22 ehdokasta. Kilpailun voittajan valitsee Suomen IUCN-komitea.

Kilpailuun osallistuvat luonnon monimuotoisuutta turvaavat teot ja ehdokkaat:

  1. Kosteikkojen rakentaminen yhdessä maanomistajien kanssa ja luonnon virkistyskäytön lisääminen (Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus, kosteikkohanke)
  2. Paikallisten asukkaiden aktivointi talkootyön avulla arvostamaan lähiympäristönsä erityislaatuisuutta (Annika Harlio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan perinnemaisemaryhmä)
  3. Kalan syntymäaltaan rakentaminen Someron Oinasjärveen kalojen lisääntymisen turvaamiseksi (Tapio Härkönen)
  4. Varhaiskasvatusta luontoaiheisten iltojen, teatterin, satutuntien ja retkien keinoin (Terhi Korpela ja Auli Hyyrynen, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ympäristökasvatusryhmä)
  5. Riistan elinympäristön hoidon vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa talousmetsissä (Esko Laitinen, Metsähallitus)
  6. Luontopolun rakentaminen kierrätetyistä maa-aineksista ja ravinto- ja rohdoskasveista tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueelle Vantaalla (Eija Lehmuskallio, NatureGate Promotions Finland Ltd)
  7. Vesistöjen rakennustöihin vaikuttaminen viestimällä ja virtavesien kunnostaminen (Esa Lehtinen, Virtavesienhoitoyhdistys ry)
  8. 7–12 vuotiaiden partiolaisten hankkeen varojenkeruu Korkeasaaren villieläinsairaalan hyväksi Helsingissä (Eliisa Leppänen, Lippukunta Pornaisten Solmu)
  9. Suojelualueiden hankkiminen lahjotusvaroin ja alueiden pysyvä suojelu (Luonnonperintösäätiö sr)
  10. Susipelon vähentäminen jakamalla susia ja muita suurpetoja koskevaa tutkittua tietoa lapsille ja nuorille (Susiryhmä, Luonto-Liitto)
  11. Kouvolan Kaipaisten paahdeympäristön hoito talkootyönä (Petri Metsälä ja muut vapaaehtoiset)
  12. Parkanon Kuivasjärven saattaminen luonnon tilaan ja virkistyskäytön parantuminen (Tero Mustonen, Pro Kuivasjärvi)
  13. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen kalliokiviainesten ottoalueilla yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa (NCC Industry Oy)
  14. Luontoalueiden hankinta lahjoitusvaroilla ja rauhaan jättäminen sekä lahjoittajien Greenspace Guardian -ohjelman luominen (Viivu Padden, Helsinki Foundation)
  15. Luonnon monimuotoisuuden terveysvaikutuksia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen ja erityisryhmien hyvinvoinnin kohentaminen luontovierailujen avulla (Adela Pajunen, Luonnontie, Terveysmetsä-hanke)
  16. Luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä tiedon jalkauttaminen koululaisista eläkeläisiin (Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, Iloa luonnosta -kampanja)
  17. Äänen antaminen luonnolle ja luontosuhteen pohtimiseen innostaminen TV-dokumenttisarjan Erämaan lumon avulla (Petteri Saario, DocArt)
  18. Selluliemen laskemisen lopettaminen Kymijokeen ja siitä alkanut joen kalakantojen ja virkistyskäytön parantuminen (Stora Enso Oy)
  19. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen soranottoalueilla yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa (Liisa Suhonen, Rudus Oy)
  20. Saimaannorpan pelastaminen kovasta pakkasesta sahaamalla norpalle avanto jäähän Rantasalmen Haukivedellä (kalastaja Tarmo Tolvanen)
  21. Runsaan nurmisadon tuottaminen maan hiilikunnon parantamiseksi ja hiilidioksidin kierrättämiseksi pois ilmakehästä Liedossa (Perttu Uusitalo, Tupamäen tila)
  22. Harvinaisen uuttukyyhkyn kannan vahvistaminen ruokkimalla lajia Pudasjärvellä (Adam Vainio)

Parasta luontotekoa etsittiin Suomessa nyt jo kuudetta kertaa. Kilpailuissa on palkittu seuraavat parhaat luontoteot:

  • 2014: apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena
  • 2012: kolmen toimittajan aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä
  • 2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus
  • 2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi
  • 2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin globaali ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäseniä ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, sekä Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n asiantuntijakomissioiden vapaaehtoiseen työhön osallistuu noin 70 suomalaista.



Vuoden urheilija
Suomi 100 lehti
Tutustu ja ihastu
Digilehti

Lue Paikallislehti Somero

Paikallislehti Somero on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Somero 150

Sporttikone 20.-27.4.17
Plus-tilaus
TS rekry