Someron rengas huhtikuu2017

Viikon kuvat: Jousimetsällä, Suomi-selfie ja pako mielisairaalasta

Seppo Wallin Kojonkulman seudun metsästysseurasta innostui uudesta peuranmetsästysmuodosta heti, kun se sallittiin. Aikaisemmin jousella on Suomessa saanut metsästää vain metsäkauriita ja pienriistaa, mutta tänä vuonna myös peuroja.
– Itse kaadoin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan peurani jousella 23 metristä, Wallin kertoo Loimaan Lehden haastattelussa.
Ampumamatka onkin yksi tärkeimmistä jousimetsästyksen ja kiväärillä metsästyksen eroista. Jos matka kiväärillä ammuttaessa on noin 50–150 metriä, pitää jousella ammuttaessa päästä enintään 25–30 metrin päähän eläimestä.
Otollisinta on odotella peuraa sen ruokapaikan ja päivämakuupaikan välillä. Metsästää voi joko naamioverkon takaa tai puusta.

Rovasti Terho Hämeenkorpi on yli 40 vuoden ajan hankkinut kokoelmiinsa Raamattuja. Nyt niitä on 171 eri kielellä.
– Raamattuja en suinkaan hae Pipliaseuran kaupan hyllyltä, mikä tulisi aivan liian kalliiksi. Suurimman osan olen saanut lahjaksi, löytänyt paperinkeruusta tai roskiksesta tai saanut vaihdossa ulkomaanmatkoillani. Afrikkalaisia minulla on lukumääräisesti eniten. Olen käynyt useammassa kymmenessä Afrikan maassa, Hämeenkorpi kuvailee Laitilan Sanomien haastattelussa.

 

JOUSIMETSÄLLÄ KÄRSIVÄLLISYYS PALKITAAN. Jousimetsästyksen viehätys on siinä, että sitä saa tehdä luonnossa eikä kopissa. Näin kuvailee Seppo Wallin Kojonkulman seudun metsästysseurasta. Jousella voi metsästää joko naamioverkon takaa tai puuhun kiinnitettävästä standista noin 3–4 metrin korkeudelta. Wallin kertoo, että Kojonkulmalla on tehty nyt kahdeksan peurankaatoa jousella. Kuva: Karoliina Markula, Loimaan Lehti.

 

ILO NÄKYY. Kun Kaarinan Taitoluistelijoiden Dream Edges -joukkueen arvostelupisteet Turun Gatorade Centerissä ilmestyivät tulostaululle, pystyi joukkueen ilon näkemään ja tuntemaan. Oman sarjan voitto muodostelmaluistelun SM-sarjojen 1. valintakilpailuissa toi joukkueelle paikan SM-kisoihin. Tähtäin on myös junioreiden MM-karsinnoissa. Sunnuntaina esitetyn vapaaohjelman nimi on Pako mielisairaalasta. Kuva: Pekka Tenhonen, Kaarina-Lehti.

 

KOVAKUNTOINEN SENIORI. Turkulainen Taina Majaniemi aloitti tennisharrastuksen 1970-luvun lopulla lasten vartuttua. Nyt hän on yksi Suomen kolmesta yli 80-vuotiaasta tenniksen naiskilpapelaajasta. 83-vuotiaalla pelaajalla on koossa peräti 63 eriväristä mitalia. Suuri määrä selittyy Majaniemen mukaan sarjojen runsaudella: osa on kaksinpeleistä, osa naisten nelinpeleistä ja osa sekanelinpeleistä. Menoa ei haittaa muu kuin vastustajien vähyys. Tänä vuonna SM-kisoja ei voitu yli 80-vuotiaiden ikäluokassa pelata, sillä ainoastaan Majaniemin ilmoittautui mukaan. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

KUIN PIETARIN KALASAALIS. Terho Hämeenkorpi on tuonut laajan, 40 vuoden aikana kerätyn Raamattu-kokoelmansa Laitilan kirjaston vitriineihin. – Raamattuja on enemmän kuin kaloja Pietarin kalansaaliissa!, naurahtaa Hämeenkorpi. Vitriinissä esillä olevia, monen eri kielialueen Raamattuja tarkastelee Tapio Niemi, taustalla Tarmo Heino. Kuva: Jussi Vaajasaari, Laitilan Sanomat.

 

 

JOKA KOLMAS. Joka kolmas suomalainen kärsii kaamosväsymyksestä. Kaamosväsymys on pohjoisen tauti, sillä esimerkiksi Espanjassa kaamosväsymyksestä kärsii vain joka kymmenes ihminen. Kaamosväsymys ilmenee muutoksina nukkumisessa ja syömisessä, jaksaminenkin vähenee. Kaamosväsymyksen yksi syy on ihmisen sisäisessä kellossa. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

SUOMI-NEIDON SATA VUOTTA. Tämä on Kiiruun koulun äidinkielen sekä Kiiruun koulun ja Someron lukion kuvataiteen näyttely Someron kirjaston parvigalleriassa. Yhdessä kulmassa on SuoMie-nurkkaus, jossa on ottaa itsestään selfietä esimerkiksi Sanni-laulajan kehyksissä. Kuvassa Pinja Vartiainen muuntui Sanniksi. Kehystä pitelee opettaja Helena Jalo. Kuva: Sauli Kaipainen, Somero-lehti.

 

UUDENMAANKADUN UUSINTA. Valokuvataiteilija Jalo Porkkala ikuisti samalla menetelmällä näkymän, jonka lääkäri Henrik Cajander tallensi 3. marraskuuta 1842 Suomen ensimmäisessä valokuvan esiasteessa eli dagerrotyypissä. Silloin kuvassa näkyi Nobelin talo, joka on sittemmin purettu. 175 vuoden välein otettuja kuvia yhdistää talon takaa näkynyt Turun tuomiokirkon torni. Porkkalan säätäessä rajausta kohdalleen kamerasta erottui peilikuva näkymästä. Vanhan mallin mukaan tehty puukamera yritettiin uutta kuvaa varten saada suoraan, vaikka Suomen ensimmäinen valokuva on vino. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

 

KORTTEJA ISÄNPÄIVÄNÄ VAI LÄHEISEN-PÄIVÄNÄ? Salossa ei aiota korvata isänpäivää läheisenpäivällä, kuten muutamassa helsinkiläispäiväkodissa tehdään. Halikossa päiväkoti Sinilinnun Vesselit-ryhmän lapset paneutuivat askarteluun. Alle 3-vuotiaiden ryhmän Oliver Aronoja keskittyi työhönsä, vaikka sai maalia myös sormiinsa. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

 

MIELEN IHMEMAA. Heidi Halosen 5-vuotias Iisko-poika tietää, että muurahaispesän aktiivisuuden voi testata kokeilemalla, miten lämmin se on. Kun halikkolainen Heidi Halonen katsoo suomaisemaa, pientä polkua metsän reunassa ja syksyn viimeistä vihreyttä, hänelle tulee ihan erityinen olo. – On hienoa, minkälaisen olon luontoon menosta saa. Murheet väistyvät ja olo kohenee. Luonto on ollut tärkeä elämässäni aina, hän sanoo. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

 

RAUTAKAUTINEN KYLÄ LÖYTYI VAHINGOSSA LENKILLÄ. Viime maaliskuussa Juha Salmi käveli kotitalonsa lähimaastossa Halikossa koiransa kanssa. Tutun reitin varrella makasi myrskyn kaatama kuusi, jonka juurakko kiinnitti Salmen huomion. Hän näki palasen mustaa esinettä, sitten punasävyinen kappale. Salmi laittoi niistä kuvan Facebookin Aarremaanalla-ryhmään. Turkulainen arkeologi Hanna-Maria Pellinen huomasi Salmen lataaman kuvan ja oivalsi heti, millaisesta löydöstä oli kyse. Kuvassa oli saviastian sirpale ja pystykangaspuiden paino. Koekaivaukset tehtiin lokakuussa. Pellinen kaivoi reilun puolen hehtaarin kokoiselle alueelle kaksikymmentä kuoppaa. Enemmistöstä koekuopista löytyi keramiikkaa. Kyseessää oli rautakautinen kylä. Kuopista pystyi päättelemään myös sen, että löytöpaikalla on ollut iso tulipalo. Se näkyy eri maakerrosten välissä kulkevana mustana kerroksena reilun 20 sentin syvyydessä. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

LEMMINKÄISEN ÄITI LAULOI AURAJOELLA. Turkulaisille tarjottiin pyhäinpäivän illassa kylmät väreet nostattanut elämys, kun nukketeatteriammattilaisten Aura of Puppets loihti Aurajokeen Tuonelan virran näyttämön. Lemminkäisen äitiä näytellyt Sinikka Sokka kutsui laulullaan silvotun poikansa palasia luokseen, ja soutuveneiden kuljettamana Lemminkäisen osat lipuivat pitkin jokea. Täydenkuun loisteessa esitys sai ansaitsemansa tunnelman. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

MATKAILUHANKE TYSSÄSI. Matkailuvaunualueen ranta-asemakaavalle täystyrmäys. Sauvon kunnanvaltuutettujen selkeä enemmistö asettui maanantaina vastustamaan jyrkästi piikkiöläisen Soraliike Lehtovaara Oy:n aikeita toteuttaa luonnonläheinen matkailuauto- ja asuntovaunualue paikkaan, jossa on tähän saakka harjoitettu laajamittaista louhintaa ja soranottoa. Yrittäjä Jari Lehtovaara ihmettelee, kuinka soranotto- ja louhosalueen ennallistaminen ja ottaminen luontomatkailu- ja virkistyskäyttöön voi aiheuttaa laajamittaista vastustusta. Kuva: Perttu Hemminki, Kunnallislehti.

 

ENNEN OLI AUTOT RAUTAA! Kuten musta Vauxhall Velox vuodelta 1942. Jyrki Karenius on ohjastanut Perniön Ylikulman Nostalgia Automuseota vuodesta 2003 ja vanhojen nostalgia-mobiilien määrä on kivunnut neljäksikymmeneksi. Nyt Karenius haluaa päästä osasta arsenaalistaan eroon, tila ei riitä enää uusille klassikoille. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

KIVILEIPÄÄ, OLKAA HYVÄ. Katharina von Bora eli Inkeri Vyyryläinen tarjoili kivileipää, kun Tarvasjoen seurakuntatalolla syötiin pyhäinpäivänä lounasta Lutherin tapaan. 1500-luvun menusta ei perunaa löytynyt, sillä moista kasvia ei vielä tuolloin Suomessa oltu nähtykään. Pääruoka nautittiinkin kivileivän eli eräänlaisen rieskan päältä. Sen alle oli sotkun välttämiseksi varattu lautanen. Kuva: Mikko Perttunen, Auranmaan Viikkolehti.

 

NÄYTTÄÄ LUPAAVALTA. Juurikkaan sato on osittain vielä nostamatta, mutta se näyttää lupaavalta, kertoo paimiolainen Jarno Tuominen. Hän johtaa viljelijöiden etujärjestön MTK:n maaseutunuorten valiokuntaa. Tuomisella on viljelyksessä 160 hehtaaria, joista pääosa vuokrapeltoa. Tilalla laiduntaa myös lauma Suomen alkuperäiskarjaa. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

 

Viikon kuvat

  • Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumakuvat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
  • Julkaistaan joka perjantai.
  • Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
  • Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

 



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät Somerpalat

[cplw category="2" width="500" height="500" effects="scrollHorz" posts_to_show="8" time="2500" sort_by="date" excerpt_length="10" thumb_width="150" thumb_height="150" date_format="F j, Y" display="title" order="desc"]

Suomi 100 lehti
Digilehti

Lue Paikallislehti Somero

Paikallislehti Somero on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Somero 150