Mainos: Salometsäläiset metsänomistajan asialla

0
Salometsän Kuisma Munter, Rauno Hakala ja Hanna-Mari Parviainen ovat metsän ja sen omistajan asialla.

Jatkuvuus voittaa kertakulutuksen

Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvojat Hanna-Mari Parviainen ja Kuisma Munter työskentelevät Somerolla ja pitävät siellä yhdistyksen jäsenistä, noin tuhannesta metsänomistajasta ja heidän metsätiloistaan huolta. Yhdistys valvoo metsänomistajan etuja ja tekee työtä muun muassa sen eteen, että puusta saatava hinta on markkinatilanteesta riippumatta reilu.
– Nyt on hyvä aika myydä puuta, sillä hinta on kohdallaan ja halukkaita ostajia riittää. Kotimaan metsäteollisuuden investoinnit ovat nostaneet puun kysynnän ihan uudelle tasolle. Myös hintojen odotetaan nousevan nykyisestä, Parviainen toteaa.
Uusi metsänomistaja saa tietoa ja vinkkejä Somerolla ja Somerniemellä 30 vuotta työskennellyt Kuisma Munter kertoo metsänomistajien muuttuneen vuosien aikana. Ennen metsätiloja omistivat maanviljelijäpariskunnat, nykyään omistus voi olla kenellä tahansa.
– Liian usein kuolinpesien omistuksessa oleva metsä hakataan tyhjäksi tai siihen ei kosketa lainkaan. Raha on helppo jakaa. Metsän tulevaisuuden kannalta parasta ratkaisua mietitään harvoin, Munter harmittelee.
Salometsän ammattilaiset auttavat uusia metsänomistajia kaikissa eteen tulevissa asioissa.
– Ainoa, mitä uuden metsänomistajan tarvitsee tehdä, on löytää meidät. Soitto tai sähköposti riittää. Uusi omistaja on yleensä utelias, tiedonhaluinen ja suhtautuu metsänhoitoon avoimin mielin, Hanna-Mari Parviainen iloitsee.
Hän vie mielellään asiakkaansa itse asian ytimeen, metsään.
– Jäsenille maksuton ensimmäinen metsäkäynti on osoittautunut hyödylliseksi retkeksi. Omaan metsään tutustuminen asiantuntijan kanssa avaa usein silmät. Katsomme yhdessä, miltä metsä nyt näyttää, mitä sille kannattaisi tehdä heti ja mitä mahdollisuuksia metsätilan hoidossa on seuraavina vuosina.
Kaikki alkaa taimikon hoidosta. Asiakas voi itsekin tehdä puuhapalstansa hoitotyöt, mutta hän saa halutessaan myös neuvoja siihen, miten kasvamaan jätettävät puut valitaan ja miten taimikkoa raivataan ja harvennetaan.
– Toiminta-ajatuksemme lähtee metsästä ja sen omistajan tarpeista. Me pyrimme jatkuvuuteen, emme kertakulutukseen, Kuisma Munter muistuttaa.
– Puuta voi verrata konkreettisesti ihmiseen. Kumpikin voi huonosti väärissä olosuhteissa ja kummallakin on oltava tilaa kasvaa pituuteensa.
Unelma metsästä voi
täyttyä Tilavahdin avulla
Someron kaksikko tekee tiivistä yhteistyötä Salon konttorin Rauno Hakalan kanssa. Hän hoitaa alan suurimman välittäjän, Metsätilat.fi-sivuston, kautta myytävien metsä- ja maatilojen sekä muiden maaseutukohteiden välitystä. Ammattilainen tuntee metsä- ja ympäristölainsäädännön ja osaa arvioida mahdollisten kauppojen verotukselliset vaikutukset.
– Metsätiloilla on nyt kova kysyntä. Kaikenlaiset tilat kiinnostavat. Metsätila menee kaupaksi keskimäärin 3-4 viikon aikana toimeksiannosta, Hakala toteaa.
Metsätaloudesta saatavalla tuotolla ja metsästä maksetulla hinnalla ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään.
– Metsän tuoma imagoarvo on monelle tärkeämpi kuin se, mitä puukaupalla voisi ansaita. Nyt on hienoa omistaa metsätila. Kannustamme aina sen asianmukaiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon.
Metsätilasta haaveileva voi kirjautua Tilavahti-palveluun ja rajata kiinnostuksen kohteena olevan alueen ja määritellä, millainen tila on kiikarissa. Jokaisesta uudesta, toiveisiin sopivasta kohteesta saa tiedon ja linkin sähköpostiin.

Lue myös:  Kuka oli 500 000 euron Matti?