Someron liikenne on tänä päivänä hieman erilaista kuin sanonnan rahalla saa ja hevosella pääsee syntyaikaan.
Henkilöautoja huristelee Someronkin keskustassa vilinäksi asti. Kyliltä on tultava keskustaan omalla biilillä, kun vuorojen puuttuessa ei pääse linja-autolla. Joukkoliikennepalvelut ovat vähentyneet joka Suomen kolkassa.
Somerolla toimii vielä mainio palveluliikenne. Tätä kutsuohjattua joukkoliikennettä kaikki somerolaiset voivat käyttää matkoihin keskustaan tai keskustasta pois. Auto pitää tilata viimeistään kuljetusta edeltävänä arkipäivänä, koska kutsujen perusteella kuljettaja suunnittelee seuraavan päivän ajoreitit.
Ihmiset ovat tulleet malttamattomammiksi. Kun tiettyä syötävää ei ole komerossa, niin se lähdetään hakemaan oitis kaupan hyllyltä. Reissu kaupoille on kuin lähtisi hevosella markkinoille ihmisten ilmoille.
Maaseutupaikkakunnalla auton omistaminen on lähes välttämätöntä, jotta normaali arki toimii. Usein työpaikat ovat muilla paikkakunnilla kuin asunto. Työmatkat ovat sen verran pitkiä, ettei niitä taiteta pelkällä omalla lihasvoimalla.
Vaatii melkoista järjestelyä, että pystyy asumaan kylillä ilman omaa autoa. Pitää tehdä päivä- ja viikkoaikataulut, suunnitella elämää ja myös hidastaa sitä.
On syytä pysähtyä ja miettiä vakiintuneita toimintatapojaan. Esimerkiksi menenkö 100 metriä jalan, pari kilometriä pyörällä, pyydänkö naapurinkin kauppareissulle tai voinko hankkia suklaapatukkani huomenna. Tahdin hidastaminen ei ole pahitteeksi. Sanotaanhan, että hiljaa hyvää tulee.