Yksittäisillä asioilla on politiikassa tapana nousta ylitse muiden. Kehysriihen leikkauslistalta suurimmaksi jupinan aiheeksi nousi lapsilisien leikkaaminen seitsemällä prosentilla
Leikkaaminen johti yhden puolueen lähtöön hallituksesta. Päälle jäi juupas-eipäs -keskustelu. Yhden mielestä leikkaus on kohtuutonta, toisen mielestä se ei ole.
Kuten niin usein ennenkin on käynyt, katsantokanta riippuu henkilöstä itsestään, hänen taustoistaan ja poliittisista mielipiteistään. Prosentit ja eurotkin ovat ehtineet mennä sekaisin: yksi puhuu seitsemän euron leikkauksesta, toinen tietää kyseessä olevan prosentit.
Myös ansiosidonnainen työttömyysturva laski. Leikkauspäätös ei juuri hetkauta töissä käyvää ihmistä. Työtöntä se hetkauttaa. Voi tulla vastaan tilanne, jossa monta leikkausta kohdistuu yhteen perheeseen. Hetkauksen sijaan leikkaus olla voi todellinen muljautus.
Onko sopeutuspaketti ankara? Onko se sitä erityisesti vähävaraisille lapsiperheille ja pientuloisille?
Leikkaukset merkitsevät toteutuessaan tulojen pienenemistä. Samoin verojen korotukset. Esimerkiksi Yleisradion nettisivujen kyselyssä tiedusteltiin, hyväksytkö lapsilisien leikkaukset. Tuloksena oli, että 27,95 prosenttia hyväksyy, vastustajia oli 72,05 prosenttia.
Toisinkin leikkauksia voitaisiin toteuttaa. Suomessa luulisi riittävän tietokoneita ja laskentatehoa, että jok’ikisestä tuesta voitaisiin tehdä esimerkiksi 0,1 prosentin leikkaus. Silloin leikkausten vaikutukset jäisivät pieniksi, ja kohdistuisivat kaikkiin. Rahaa velkojen maksuun kertyisi valtion kassaan luultavasti enemmän.