Somero-lehden tekstaripalstalla ehdotetaan Kiiruun puistoon riippumattoja. Hauska idea.
Puiston vihreyden keskelle saisi hienosti väriä ripustamalla sinne kirjavia riippumattoja. Maksumiehiksi saattaisi löytyä yrityksiä, jos mattoihin painaisi logoja. Vanhoista räsymatoistakin saisi tuunattua houkuttelevia laiskanlinnoja. Tekisikö joku harrastepiiri niitä talkoilla?
Kokeilimme toimituksen väen kanssa puiston pirttikalusteita. Aurinkoisena päivänä evässalaatti maistui normaalia paremmalta hyvän kaverin seurassa. Tuskin edes huomasi salaatin olevan jo hiukan nuukahtanutta, eilispäiväistä. Vartin lounashetkestä tulikin juhlaa.
Talon edessä olevat pirttikalusteet ovat hiukan vinossa, mutta eivät niin paljon, ettei salaatti olisi pysynyt kulhossa ja vesi pullossa.
Yksi pöytäryhmä on hauskasti pensasaidan sisällä piilossa. Onkohan nuoriso löytänyt sen esimerkiksi viikonloppujen ajanviettopaikaksi, jos ei välttämättä halua olla vanhempien katseiden alla?
Toimituksen ikkunasta näkee puistoon. Useinmiten siellä on päivisin valitettavan hiljaista. Oppilaat kulkevat puiston läpi matkatessaan opinahjosta toiseen. Joitakin äitejä leikkii pikkulasten kanssa uudella leikkipaikalla. Lounastajia ei ole vielä osunut silmiin. Kannattaisi kokeilla.
Puistossa ilahduttaa se, että se on siisti ja keskellä kaupungin sydäntä. Sinne johtaa pari tietä ja monta polkua. Vielä kun keksisi käyttöä kivimakasiinille ja kauniille maakellarille. Ainakin ne toimivat silmänilona.
Kun meillä nyt on uusi kulttuu-ripuisto, elvytetään myös ruokakulttuuria. Eväät voi tehdä kotona tai hankkia lounaspaikoista, mutta ne kannattaa nauttia ainakin silloin tällöin ulkona puistossa.