Pitkäperjantaina jylläävät pahat voimat

0

Pitkäperjantaista on tullut kovin leimallisesti uskonnollinen juhla. Perimätiedon mukaan Jeesus kuoli tuona päivänä ristillä, ja päivää muistetaan pitkän paaston ja piinaviikon huipentumana. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäinen monine juhlineen on kirkkovuoden tärkeintä aikaa.
Pääsiäistä on suomessa vietetty koko kristillinen aika näissä merkeissä ja päivän muu merkitys peilaa kristilliseen perintöön. Pitkäperjantai oli kaiken pahan kärjistymä, mikä johti perinteisessä suomalaisessa kansanperinteessä useisiin lopulliselta luonteeltaan ei-kristillisiin perinteisiin.
Pitkäperjantaina ei sopinut käydä vieraisilla. Jotkut pieksivät silloin kaikki lapsensa. Lieteen ei viritetty tulta vaan syötiin ainoastaan kylmiä ruokia. Päivä oli ankea ja altis erilaisille taioille ja taikakalujen valmistamiselle.
Pitkäperjantain ja lankalauantain ajan pahuus oli suurimmillaan, mikä mahdollisti myös pimeyden toimet. Noidat tai trullit kiersivät erityisesti karjan keskuudessa tekemässä taikojaan. Nämä taiat olivat poikkeuksetta vahingollisia ja siksi karjaa koetettiin erityisesti suojella noina kriittisinä hetkinä.
Maalliseen pääsiäisperinteeseen kuuluvat pääsiäisnoidat ovat lähtöisin näistä pahoista voimista, vaikka nykyään ne ovat saaneet eräänlaisen karnevalistisen aseman. Noitia ja pahoja voimia koetettiin ehkäistä myös lankalauantaina paikoin poltettavilla pääsiäiskokoilla.