Tiistai 10. toukokuuta 2005
Oinasjärven koululla pidettiin tilaisuus, jossa esiteltiin Someron vesienhoitosuunnitelma-hankkeen tutkimustuloksia. Puheena olleet tutkimustulokset on tehty viime vuoden ja viime kevään aikana.
Tutkimustuloksia oli puimassa Someron vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Matti Torkonmäki.
– Metsäjärvet ovat erittäin herkkiä. Niissä pienikin muutos voi käynnistää rehevöitymiskehityksen. Nämä tutkimustulokset ovat joidenkin järvien osalta hälyttäviä. Joissain järvissä fosforipitoisuus on noussut sadalla prosentilla kymmenessä vuodessa, Torkonmäki kertoo huolestuneena Someron järvien tilasta.
– Syksyllä tehdään vielä lisäselvityksiä tulosten varmistumiseksi, mutta jos asia on niin kuin näyttää, monien järvien tila on heikentynyt radikaalisti.
Lounais-Suomen kalastusalueen isännöitsijä Arto Katajamäki kertoi viimevuotisista järvien koekalastuksista. Hänen mukaansa yleisesti nyt tutkitut kaksitoista järveä olivat kalastoltaan hyvässä kunnossa. Koekalastuksessa ei tutkittu Someron Halkijärveä, jonka on aikaisemmin todettu olevan huomattavasti huonommassa kunnossa.
– Kalastamista pitäisi kaikilla järvillä lisätä, mutta pois pitää ottaa myös muita kuin petokaloja, sillä muuten kalakanta vääristyy. Tehokalastukseen ei ole tarvetta, mutta kalastuskuntien tulisi pyytää kalaa omatoimisesti rysillä ja katiskoilla, sanoi Katajamäki.
Jari Hietaranta Turun ammattikorkeakoulusta kertoi puolestaan järvien kasvillisuudesta ja vedenlaadusta. Hänen mukaansa eteenkin Lahnalammella rehevöityminen oli huolestuttavaa. Selvää rehevöitymistä oli myös Arimaalla, Kovelolla ja Lammijärvellä. Hietaranta mainitsi rehevöitymisen hidastamisen keinoiksi esimerkiksi niittoja ja valumien vähentämisellä.
Hankkeessa mukana olevat kaksikymmentäkaksi järveä on jaettu kahdeksaan ryhmään, joille on perustettu hoitoryhmät. Ryhmien tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa järvien hoitosuunnitelmia.