Jo vuosittain toistetun, ikivanhan ilmastollisen ”totuuden” mukaan, Jaakko heittää kylmän kiven nimipäivänään, 25. heinäkuuta. Jaakon päivä ajoittuu nykyään ajankohtaan, jolloin ilmasto alkaa kylmetä ja uintikausi olla lopuillaan.
Jaakon nimipäivä on sijainnut jo vuosisatojen ajan heinäkuun 25. päivän kohdalla. Apostoli Jaakob Sebedeuksen poika, miehekäs Jaakko, päättää naisten viikon.
Kustaa Vilkuna kertoo Vuotuisessa ajantiedossaan seuraavasti;
”Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan, hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin, jne.”
Myöskin eteläisessä naapurissamme Virossa, tunnetaan Jaakon päivän perinteet samoin tavoin kuin meilläkin;
”Jakobipäävast on külm kibi jões, must mees põesas, raudnael heinas” eli Jaakopäivän jälkeen kylmä kivi on joessa, musta mies pusikossa ja rautaneula heinikossa. Rautaneulan arvellaan tarkoittavan sitä, että katkaistu heinä tuntuu yhtä teräviltä jalanpohjissa, kuin rautaneulat.
1950- ja 60 luvuilla leikittiin ”musta mies”-hippaa. Jolla ei tarkoitettu etnisesti mustaa miestä. Ehkä ”musta” tarkoittaa pensaiden kuihtumista kesäkuumalla. Raamatussakin tunnettiin profeetta Jaakob ja kuinka hän käytti kylmiä kiviä tyynynä.