Ravustajien ja herkkusuiden odottama ravustuskausi käynnistyi tänään kello 12. Saksiniekkoja on saatu saaliiksi viime vuosina yli viisi miljoonaa rapua, joista 1,5 miljoonaa on alkuperäistä jokirapua ja loppu Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua.
Jokirapu suosii laadukasvetisiä pieniä järvi- sekä jokivesistöjä. Sen luontainen levinneisyysalue on ollut Etelä-Suomessa, mutta 1800-luvun lopulla tehdyillä siirtoistutuksilla jokirapukannat on saatu leviämään aina Rovaniemen tasolle asti.
Täplärapu suosii suurikokoisia vesistöjä ja se elää maassamme levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Tästä syystä tasaiset lämpöolosuhteet soveltuvat täpläravulle parhaiten. Täpläravun kotiuttamisessa on onnistuttu parhaiten Etelä-Suomen suurissa reittivesitöissä.
Jokiravun ja täpläravun rinnakkaiselo maassamme on haastavaa. Täpläravut kantavat lähes poikkeuksetta rapuruttoa, mutta se aiheuttaa kuolleisuutta täpläravuille vain olosuhteissa, joissa niiden vastustuskyky on alentunut.
Sen sijaan jokirapu kärsii voimakkaammin rapurutosta. Yleensä täpläravun siirtäminen vesistöön tekee siitä lopullisesti jokiravulle soveltumattoman ympäristön.
Täpläravun istutukset tulee tehdä aina harkiten, suunnitelmiin perustuen ja luvanvaraisesti.
Ravustajien tulee desinfioida rapumerrat ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen. Myös syöttien osalta kannattaa varmistaa rutottomuus pakastamalla syötit tai käyttämällä vain ravustusvesistöstä pyydettyjä kaloja.
Koskaan ei saa siirtää rapuja tai desinfioimattomia pyydyksiä vesistöstä toiseen.
Ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Lisäksi 18-64-vuotiaiden on lunastettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Ravulla ei ole kalastusasetuksen määräämää alamittaa, mutta monin paikoin kalastusalueet ovat asettaneet 10 senttimetrin alamitan.