Kun koulut tänään alkoivat, moni palasi arkiseen elämänrytmiin. Lapset nostivat hiukan liian isot reput selkäänsä ja suuntasivat koulutielle. Työpaikoilla puhelimet alkavat hiljaisemman kauden jälkeen piristä. Iltaisin kiirehditään harrastuksiin.
Kesän jälkeen tavataan tuttuja ja kysellään kuulumisia. Joku on lomaillut mökkirannassa, toinen palmun alla. On ehkä juotu torikahveja tai kierretty maailmaa, siivottu vinttejä, nähty kaukaisia ystäviä.
Tai sitten ei. Pätkätöiden, työttömyyden ja epävarmuuden aikana pitkät palkalliset kesälomat eivät ole enää itsestäänselvyys. Monen kesäloma jää lyhyeksi ja omakustanteiseksi. Kaikilla ei ole lomaa lainkaan.
Kesään mahtuu monia tarinoita. Yksi on valvonut öitä ja miettinyt talouttaan. Toinen on reissannut huolettomana.
Myös lasten kesätekemisissä moninaisuus näkyy. Joku on reissannut maailmaa, toinen ollut päiväkodin varahoidossa koko kesän. Kolmas on saanut pärjätä itsekseen.
Kaikki kuuluvat kesään, mikään ei ole oikein tai väärin. Annetaan tilaa kaikenlaisille kesätarinoille.