Suurin osa nuorista on kiinnostunut osallistumaan kansalaisille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Heidän mielestään mahdollisuus osallistua poliittiseen päätöksentekoon verkossa on varteenotettava tapa vaikuttaa. Useampi kuin joka kolmas nuori on myös valmis osallistumaan uusien palveluiden rahoitukseen niin kutsutun joukkorahoituksen kautta.
Kansalaistutkimuksesta ilmenee, että nuoret antavat mielellään henkilökohtaisia tietojaan saadakseen henkilökohtaisempaa palvelua, mutta he haluavat määrätä, miten kyseisiä tietoja käytetään. Nuoret suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti siihen, että tekniikka korvaa tehtäviä, joissa tällä hetkellä vaaditaan ihmisen vuorovaikutusta.
Nuoret haluavat paremmin yhdistettyjä terveyspalveluja, paremman käsityksen heidän omista tiedoistaan ja maan rajat ylittäviä lisäpalveluja.
Kärkeen suomalaisista julkispalveluista nousivat Reittiopas, Kelan sekä verohallinnon palvelut.
Kyselyssä 16–30-vuotiailta tivattiin heidän digitaalisten palveluiden käyttöään. Suomalaiset ovat hieman enemmän huolissaan turvallisuudesta ja digitaalisista jalanjäljistä kuin muiden kyselyyn osallistuneiden Pohjoismaiden kansalaiset. Muuten tulokset eivät juuri poikkea maittain toisistaan. Jos jokin palvelu onnistuu yhdessä Pohjoismaassa, sillä pitäisi olla erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä myös muissa maissa.