Nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen yhteydessä törmää usein sanaan NEET.
Läheskään kaikki tilastoissa työttömiksi luokitellut nuoret eivät ole vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, koska nuorten elämäntilanteet vaihtelevat. NEET-aste, not in employment, education or training, kertoo paremmin, kuinka iso osa nuorista on syrjäytymisvaarassa.
NEET-statuksen saavat nuoret, jotka eivät työskentele eivätkä ole koulutuksessa tai harjoittelussa. EU-alueella korkea-asteen koulutuksen saaneilla siirtymäaika koulutuksesta työelämään on keskimäärin viisi kuukautta, kun taas ilman korkeakoulututkintoa olevilla kymmenen kuukautta.
On kuitenkin otettava huomioon, että osa NEET-nuorista on vapaaehtoisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, eikä heillä välttämättä ole syrjäytymisriskiä. Heitä ovat esimerkiksi välivuotta viettävät, pääsykokeisiin lukevat sekä opiskelun tai armeijan alkamista odottavat nuoret.
Suurin riski syrjäytyä on niillä, joiden NEET-statuksella oleminen pitkittyy. Suomessa väestö ikääntyy, elinajanodote kasvaa ja syntyvyys laskee. Huoltosuhteen kiihtyvä kasvu on yksi tärkeä syy ehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta.