Teksti ja kuvat Kai Merilä
Elettiin heinäkuun helteisimpiä päiviä 2015, kun suomenhevostamma Silmänräpäyksen odotettiin varsovan hetkellä millä hyvänsä. Avuksi somerolaistallille oli kutsuttu nuori hevosharrastaja Sara Harhala.
Kuin salaman iskusta Silmänräpäys lyyhistyi täysin yllättäen laitumelle. Harhala näki tilanteen ja soitti heti eläinlääkärille.
Kotvan kuluttua paikalle kiirehti sattumoisin lähistöllä työtehtävissä ollut vastavalmistunut eläinlääkäri Pia Huokuna.
Eläinlääkäri tutki tamman ja huomasi, että varsa oli kohdussa väärin päin. Uunituore eläinlääkäri joutui heti uransa alussa kovien valintojen eteen: hän valitsi hätäsektion. Tämä tarkoitti sitä, että tamman vatsa piti viiltää auki ja pelastaa varsa sitä kautta maailmaan.
Eläinlääkäri suoritti hätäsektion rivakasti ja Sara Harhala auttoi häntä vetämään elottoman varsan ulos. Emä oli jo tässä vaiheessa kuollut.
– Varsa ei hengittänyt. Tunnustelimme sen sydäntä, pulssia ei löytynyt, Someron hevosharrastekeskuksessa työskentelevä Harhala muistelee hurjaa kokemustaan.
Piti toimia nopeasti. Harhala ryhtyi hieromaan varsan rintaa edestakaisin liikkein. Samalla eläinlääkäri puhalsi ilmaa varsan keuhkoihin turvan kautta.
Tilanteen armottomuutta lisäsi se, että eläinlääkärin veitsi oli osunut tamman vatsaa viillettäessä varsan takaosaan. Ammottava, syvä vekki vuoti vuolaasti verta, joten se piti neuloa kaiken hädän keskellä pikaisesti kiinni.
Ihmeitä tapahtuu ja usein juuri silloin, kun niitä vähiten osaa odottaa.
Somero-lehti kävi katsomassa, mitä varsalle kuuluu. Lue lisää 24.2.2017 lehdestä