Someron seurakunta on päätösten edessä. Sen on mietittävä, mitä tehdä kun väki ja verotulot vähenevät. On toimittava nykyistä pienemmillä resursseilla.
Rahaa menee eniten työntekijöiden palkkoihin. Helpoin tapa olisi jättää paikka täyttämättä, kun yksi jää eläkkeelle tai määräaikaisuus päättyy. Vastaavasti on tehty monilla työpaikoilla. Henkilöstövähennykset eivät ole pitemmän päälle paras ratkaisu palvelun tarvitsijoille, työn sujuvuudelle ja jäljelle jääneille työntekijöille.
Tekijä osaa oman sektorinsa, muttei ehkä hallitse uusia työtehtäviä. Hän ei ehdi, hän väsyy. Avun tarvitsija kärsii, kun palvelun saanti heikkenee. Huono palvelu kiirii. Saattaa johtaa kirkosta eroamiseen.
On vaikea arvottaa palvelut ja päättää, mitä jättää, mistä luopua.
Seurakunnan oletetaan huolehtivan kaikista kaikilla tasoilla. Lapsi ja nuori tulee juurruttaa yhteisöön. Toisaalta on pidettävä huolta ikäihmisistä; heistä, jotka ovat maata rakentaneet. Seurakunnan tehtävä on huolenpito heistä, joilla ei ole puolestapuhujia ja jotka tarvitsevat apua, jotta elämä alkaisi kriisin jälkeen taas sujua.
Tulevaisuudessa seurakuntaa tarvitaan entistä enemmän, sillä avuntarvitsijoiden määrä kasvaa yhteiskunnan palvelujen vähetessä.