Monet terveyskeskukset ovat harmistuneita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteestä, että MPR-rokotusten kattavuus olisi laskenut huolestuttavasti jopa yli 60 terveyskeskuksen alueella.
Alhaisia kattavuuslukuja on monissa terveyskeskuksissa myös Varsinais-Suomesta, esimerkiksi Somerolla jäädään rahtunen suositusten alle.
Muun muassa tuhkarokolta suojaavan MPR:n rokotustaso on THL:n mukaan jäänyt Somerolla 94,7 prosenttiin. THL:n mukaan Somerolla on jäänyt 4 lasta rokottamatta tilastollisesta ikäluokasta, jonka koko on 76 lasta.
Someron luku on valtakunnan keskitasoa. Koko maassa kattavuustaso on 94,5 prosenttia.
Monien terveyskeskusten mielestä THL:n kattavuusluvut eivät pidä paikkaansa, ja todellisuudessa rokotuskattavuus on julkaistuja lukuja parempi.
Tuhkarokkoepidemian riski kasvaa, kun alueellinen rokotuskattavuus jää alle 95 prosentin. THL:n vertailussa on käytetty vuonna 2014 syntyneiden lasten rokotustietoja, jotka laitos saa suoraan terveyskeskusten tietojärjestelmistä.
Salossa on aloitettu selvitys, jotta MPR-rokotuksen todellinen laajuus saataisiin selville. Vastaava terveydenhoitaja Riitta Ahlqvist sanoo, että THL:n julkaiseman Salon alhaisen rokotuskattavuuden täytyy olla virhe.
– Me emme ole huomanneet rokotusvastaisuuden kasvua. Pieni luku oli todellinen yllätys, kuvailee Ahlqvist.
THL mittasi rokotuksen kattavuudeksi Salossa 91,4 prosenttia.
Salo on lähettänyt asiasta selvityspyynnön systeemistä vastaavalle yritykselle. Epäilynä on, että yksivuotisneuvolan yhteydessä usein havaittu ohjelmistovirhe haittaa tietojen siirtymistä.
Ahlqvist perustaa näkemyksensä myös muiden rokotteiden suosioon Salossa. Esimerkiksi influenssarokotuksia otetaan kaupungissa muuta maata useammin.
– Pienten lasten influenssarokotteiden kattavuus oli Salossa yli 36 prosenttia, kun se muualla oli keskimäärin 24 prosenttia.
Vastaava terveydenhoitaja kertoo, että myös Salossa on joitakin perheitä, jotka kieltäytyvät rokottamisesta.
– Meillä on yksittäisiä tapauksia, joissa rokottamisesta kieltäydytään kokonaan. Lisäksi on muutamia perheitä, joissa rokotusten määrää harkitaan tarkkaan, kertoo Ahlqvist.
Hän uskoo, että jos tapauksia alkaisi olla enemmän, se herättäisi vilkasta keskustelua neuvoloiden henkilökunnassa.
Alhaisen MPR-rokotuksen kattavuudet aiotaan Salossa selvittää tarkkaan.
– Olisi ehdottoman tärkeää saada taso yli 95 prosentin. Jos se selvitysten jälkeen jää edelleen tämän alle, harkitsemme erilaisia toimenpiteitä, kertoo Ahlqvist.
”Meillä on yksittäisiä tapauksia, joissa rokottamisesta kieltäydytään kokonaan.”
Vastaava terveydenhoitaja Riitta Ahlqvist, Salon terveyskeskus
Uudenkaupungin terveyskeskuksen alueella MPR:n kattavuus on jäänyt THL:n mukaan 86,2 prosenttiin, Loimaan terveyskeskuksessa luku oli 89,9 prosenttia. Suosituksen alle on jääty THL:n mukaan myös Turun, Paraisten ja Akselin terveyskeskusten alueilla.
Myös Turussa THL:n tilastossa nähdään puutteita. Ylilääkäri Jane Marttilan mukaan virhelähteitä on yritetty selvittää, mutta kaikkia teknisiä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan.
Todellisuudessa Turun rokotustaso on THL:n tilastoja selvästi parempi.
– Tietojärjestelmämme mukaan turkulaisia vuonna 2014 syntyneitä lapsia on 1 812, näistä 1 762 on saanut MPR-rokotuksen. Eli 97,24 prosenttia turkulaisista vuonna 2014 syntyneistä lapsista on rokotettu MPR:llä, kertoo Marttila.
THL:n mukaan Turussa on rokottamatta 158 lasta. Turun oman selvityksen mukaan 50 lasta tästä ikäluokasta on ilman rokotusta.
Tilastovirheet huomattiin Turussa jo muutama vuosi sitten, kun rokotusten kattavuudet julkaistiin edellisen kerran.
– Meillä kävi täällä THL:n rokotusosaston johtohenkilöitä perehtymässä asiaan. Lisäksi tietojen siirron selvittelyssä on ollut mukana järjestelmätoimittajamme. Selkeää syytä siihen, miksi kaikki tiedot eivät siirry, ei ole kuitenkaan havaittu, sanoo Marttila.
Pitääkö Turussa nyt olla huolissaan tuhkarokkoepidemiasta?
– Olen huolissani jokaisesta rokotuskieltäytymisestä. Jokaisen lapsen tulisi ottaa rokotukset. En halua mitätöidä riskiä, vaikka luvuissa on heittoa. Epidemiariski on olemassa, sanoo Jane Marttila.
– Tuhkarokko on äärimmäisen tarttuva tauti, johon rokotuskaan ei tarjoa täydellistä suojaa. On mahdollista, että äärimmäisessä altistumisessa, esimerkiksi asumalla samassa tilassa, voi saada lievän tuhkarokon, vaikka olisi rokotettu.
Marttila muistuttaa, että osa ikäryhmän lapsista saa rokotuksen vasta myöhemmin.
– Kokemukseni mukaan tämä luku ei kerro, kuinka monta rokotuksia ottamatonta lasta loppujen lopuksi tulee olemaan 2014 syntyneiden ryhmässä. Nyt on ”muotia” hidastuttaa rokotusohjelmaa. Ajatellaan, että pienelle lapselle ei raaskita antaa niin paljon rokotteita. Ei ajatella sitä, että nimenomaan pienet lapset ovat alttiita vakavalle taudille.
Loimaan terveyskeskus on myös ihmetellyt, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole ottanut yhteyttä terveyskeskuksiin, joissa rokotustaso on jäänyt suositusten alle. Loimaa lähetti kyselyn asiasta THL:lle. Lintulan mukaan THL vastasi, ettei se ota yhteyttä yksittäisiin terveyskeskuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen ymmärtää terveyskeskusten näkökulman. Hänen mukaansa tilastointivirheitä voi olla olemassa.
– On mahdollista, että tilastoissamme on heittoa verrattuna siihen, mitä yksittäinen terveyskeskus kokee omalla alueellaan.
Mahdollisia virheiden syitä on monia.
– Rokotusta ei kirjata käyntinä järjestelmään tai kirjauksen tekee opiskelija. On löydettävissä useita selittäviä tekijöitä, miksi tieto ei välttämättä siirry valtakunnalliseen rekisteriin, sanoo Puumalainen.
Terveyskeskukset eivät ole kuitenkaan ottaneet laajasti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen tilastovirheiden takia, sanoo Puumalainen.
Mahdollisista tilastovirheistä huolimatta Puumalainen korostaa, että THL:n väite paikallisten tuhkarokkoepidemioiden mahdollisuudesta on tosi.
– Usein tilastot antavat rokotuskattavuudesta todellisuutta paremman kuvan. Tilastot kertovat esimerkiksi sen, kuinka monella rokotusohjelma on aloitettu, mutta ne eivät kerro sitä, onko kaikki annokset saatu.
THL ei ole ottanut yhteyttä terveyskeskuksiin MPR-rokotusten kattavuuden laskun takia. Taneli Puumalaisen mukaan laitos tekee vain laajempia arvioita kuntien rokotustoiminnasta.
– Käymme tänä vuonna 10 kaupungissa, joissa on paljon rokottamattomia lapsia. Olemme tehneet myös soittokierroksia, joissa asioita on selvitetty. Meillä on yhteyshenkilöt jokaisessa terveyskeskuksessa. Tuemme ja koulutamme heitä.
Puumalainen korostaa, että tilastot päivittyvät koko ajan. Myös terveyskeskukset voivat korjata tekemiään merkintöjä.
THL pyrkii tilastojen totuudenmukaisuuteen muun muassa sillä, että paikkakuntaa vaihtaneet lapset siivotaan pois tilastoista.
– Näillä lapsilla rokotusohjelman toteuttaminen saattaa viivästyä muuton takia. Pyrimme löytämään tilastoista lapset, joiden kotipaikka on vaihtanut, emmekä ota heitä mukaan listaukseen, selittää Puumalainen.
MPR-rokote annetaan yksivuotiaalle
- MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
- Ensimmäinen annos annetaan 12–18 kuukauden iässä. Toinen annos annetaan kuuden vuoden iässä.
- MPR-rokotteen takia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotapaukset ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan.
- THL laskee vuonna 2014 syntyneiden lasten MPR-rokotuksen kattavuudeksi 94,5 prosenttia koko Suomessa.
- MPR-rokotteen kattavuuden tulisi olla THL:n mukaan yli 95 prosenttia, sillä tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Uusin suositus on yli 97 prosenttia.
- Yksittäisiä tuhkarokko- ja sikotautitautitapauksia on raportoitu ulkomailta tartunnan saaneilla henkilöillä ja heidän lähikontakteillaan vain noin 0-5 tapausta vuodessa.
- Euroopassa on ollut laajoja tuhkarokkoepidemioita alueilla, joilla rokotuskattavuus on huono.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuhkarokossa ihottuma kestää viikon
- Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse.
- Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita.
- Silmät ovat usein valonarat.
- Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon.
- Kaikkiin MPR-tauteihin liittyy vakavien jälkitautien, vammautumisen tai jopa menehtymisen riski.
- Tuhkarokko voi aiheuttaa kouristuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen tai jopa aivotulehduksen.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL:n kattavuuslaskemat
- Muutto otetaan huomioon
- Lapsi on mukana kattavuuslaskelmassa, jos hän on asunut syntymästä kahden vuoden ikään asti sellaisten paikkakuntien alueella, joista on saatu kattavasti rokotustietoja rokotusrekisteriin.
- Lapsi huomioidaan ainoastaan sen terveyskeskuksen kattavuuslaskelmassa, jonka kunnan alueella hän asuu raportin luontihetkellä.
- Väestötiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen tietoihin.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos