Hyvä ja halpa – keltaista riistanauhaa säikkyy sekä peura että autoilija

0
Someron ja Salon riistanhoitoyhdistysten toiminnanjohtajat näkevät, että nauhaa voitaisiin käyttää enemmän esimerkiksi Someron ja Salon väliselä tiellä. Tero Uoti (vas.) ja Teppo Laaksonen korjaavat rikki mennyttä nauhaa.

Keltainen riistanauha vilkkuu puskien välistä. Nauha katkaisee valkohäntäpeuralta suoran reitin maantielle ja varoittaa samalla autoilijaa mahdollisesta peuravaarasta.
Nauha kerää kiitosta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Sitä käytetään lähes jokaisen alueella, ja vaikutukset ovat pääsääntöisesti hyviä.
– Saan selkeitä viestejä maakunnasta, että riistanauha-alueilla on hirvieläinvahinkoja vähemmän, sanoo Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Kaikkia hirvieläinkolareita karkotenauhalla ei voida välttää, mutta halpa rulla maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos muutamakin kolari jää tapahtumatta.
– Muutamalla tuhannella eurolla saa valtavan kasan riistanauhaa. Käytännössä se ei maksa mitään. Jos sillä saa pelastettua, että yksikin auto välttää lunastukseen menemisen, voi säästää jo kymmeniä tuhansia euroja, laskee Hermansson.
Kokonaisuudessaan peurakolarimäärät ovat nousussa nauhoista huolimatta. Maakunnan riistanhoitoyhdistysten yleinen näkemys on, että ilman nauhoja kolareita olisi vielä enemmän.

 

 

KELTAINEN nauha on toiminut hirvieläinten ohjaajana hyvin Somerolla. Sitä on käytetty teiden varsilla ja metsäistutusten turvaajana.
Somerniemellä on erityisen onnistunut riistanauha-alue, kertoo Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.
– Nauha on ollut moottoriurheiluradan läheisyydessä jo toista vuotta. Alueella ei ole sattunut hirvieläinkolareita.
Nyströmin mielestä nauhan käyttöä voisi lisätä Somerolla.
– Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää.

Salossa tapahtuu paljon hirvieläinkolareita, erityisesti peurakolarit ovat yleisiä. Seudulla sattui 220 hirvieläinkolaria viime vuonna. Kolariherkkiä teitä ovat Salo–Somero-tie, 110-tie ja Kiskontie.
Keltaista riistanauhaa on Salon seudulla jonkin verran teiden varsilla. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö ei usko, että nauhan avulla kolareita olisi mahdollista vähentää suuressa mittaluokassa.
– Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita.

Riista-asiantuntijan yksinkertaisin neuvo autoilijalle on alentaa nopeutta.
– Hämärän hetkellä nopeutta kannattaa alentaa satasesta yhdeksäänkymppiin. Ja jos näkee eläimiä, nopeutta kannattaa alentaa tästäkin, sanoo Perkkiö.

 

 

VARSINAIS-SUOMESSA on levitetty viime syksystä lähtien riistanauhaa tehostetusti teiden varsille peurakannan kasvun vuoksi.
Riistakeskuksen Jörgen Hermansson muistuttaa, että karkotenauhan vaikutuksen suora mittaaminen on vaikeaa. Alueiden hirvi- ja peurakanta vaihtelee, myös liikenne, hakkuut ja peltokasvit vaikuttavat kannan liikkeisiin ja mahdollisiin kolareihin.
– Yksittäisellä paikalla hirvieläinkolareiden määrä on aina pieni. Jos viime vuonna jollain tietyllä osuudella sattui neljä peurakolaria ja tänä vuonna kolme, on vaikea sanoa, johtuuko vaikutus riistanauhasta, muotoilee Hermansson.
Hän muistuttaa, että kolariherkillä alueilla usein myös metsästetään tehostetusti.

 

KEVÄÄN ja alkukesän kolaritilastoista voidaan päätellä, että peuroja on Varsinais-Suomessa enemmän kuin ennen. Riistakeskuksen mukaan viime vuoden 13 000 peuran saalis ei riittänyt vähentämään kantaa. Jörgen Hermansson arvioi, että vähennykseen tarvitaan noin 15 000 peuran kaato.
Viime syksynä Varsinais-Suomen Ely-keskus lahjoitti lavallisen riistanauhaa riistakeskukselle, joka jakoi sen eteenpäin riistanhoitoyhdistyksille. Tämän jälkeen riistakeskus on hankkinut nauhaa ja turvautunut jälleen paikallisiin metsästäjiin, jotka ovat asentaneet nauhat teiden varsille.
– Tärkeintä tässä oli se, että paikallinen tienhoitoviranomainen suhtautuu niin positiivisesti nauhan laittamiseen. He näkevät, että hyötysuhde on niin suuri, kommentoi Hermansson.

Riistanhoitopiirin viimeisin tilaus oli 160 rullaa, joissa jokaisessa on 300 metriä nauhaa. Tästä satsista nauhaa riittää siis noin 50 kilometrille.
– Peura huomaa, että jokin väpättää metsässä. Eläin on laiska ja väistää varmuuden vuoksi, kuvailee Hermansson.
– Osa ei reagoi nauhaan ja muut lähtevät ehkä myöhemmin seuraamaan tätä rohkeaa yksilöä. Mutta, jos joka toinen tai joka kolmas eläin väistää, siitä syntyy jo nauhan vaikutus.
Hermanssonin mukaan pahoja kolaripaikkoja ovat tieosuudet, joissa metsä on lähellä kummallakin puolella tietä.
Nauhan avulla eläintä yritetään ohjata avoimemmasta paikasta tien yli. Näin autoilija todennäköisesti huomaa peuran helpommin.

 

 

Riistanauhasta sanottua

  • Yhden kolarin hinnalla saa paljon keltaista nauhaa. Pöytyän riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Hannu Aalto.
  • Totuus on tietysti se, että nauhat siirtävät ongelman jonnekin muualle. Mutta siellä on toivottavasti parempi näkyvyys. Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen.
  • Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö.
  • Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää. Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.

 

Lue myös:  Taide lumoaa tapettina

Valkohäntäpeurat kirmailevat valtatien läheisyydessä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

 

Syyskuun peurasaalis nousi kaksinkertaiseksi

Syksyn peurajahti on alkanut Varsinais-Suomessa vauhdikkaasti. Maakunnassa on ammuttu syyskuussa yli 1 800 valkohäntäpeuraa, kun vuosi sitten luku jäi alle 800:n.
Laki sallii toista vuotta peräkkäin peurajahdin kyttäämällä syyskuussa. Maakunnan riistakeskus on kehottanut alueen metsästysseuroja käyttämään mahdollisuutta hyväksi, sillä alueella pitäisi kaataa peuroja selvästi viime vuotta enemmän.

Somerolla peurajahti on aloitettu syyskuussa erityisesti viljelysten ympärillä. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistys saavat viikoittain yhteydenottoja maanviljelijöiltä peuravahingoista.
– Kanta on räjähtänyt, sanoo Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.
Syyskuun saalis on vielä vaatimaton lukemiltaan, mutta runsas verrattuna viime vuoteen.
Viime vuoden saalismäärä oli Somerolla syyskuussa 6, mutta tänä vuonna 41.

Kyttäysjahti on alkanut lupaavasti myös Salon seudulla. Valkohäntäpeuroja ammuttiin syyskuussa 165, kun viime vuonna luku jäi 83:een.

 

 

Riistanauhakuvat: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Video: Johanna Käkönen ja Juha Paju, Turun Sanomat.