Somero-lehti 14.14.2008
Teksti Kira Kauppi
Miten määritellään ekologinen ruoka? Onko se esimerkiksi puolalainen omena ranskalaisen sijaan?
– Ei kumpikaan, täräyttää Riikka Malk hedelmäosastolla ja jatkaa:
– Olen sitä mieltä, että viljelty ja tuotu omena ei ole ollenkaan ekologista. Omenia voi syödä kotimaisena silloin kun niitä on, en näe tarvetta ostaa talvella ulkomaisia omenoita.
Ei ollenkaan omenaa! Mutta jos nyt edes joskus, vaikka vain muutaman kerran talvessa?
– Puola on melko edistyksellinen maa luonnonmukaisessa viljelyssä. Luomuna pitäisi tietysti ostaa, mutta muutkin viljelymuodot ovat siellä aika hyviä, Malk selventää.
Ekologisen ruokakaupassa käynnin ydin onkin Malkin mukaan luomu. Melkein kaikkea saa nykyään luomuviljeltynä, jopa sitrushedelmiä ja kiwiä. Jalostetuissa tuotteissa valikoimaa löytyy myös. Leivät ja pastat, maitotuotteet ja lihat on mahdollista ostaa luomuversiona.
– On tärkeää, että ruoka olisi kotimaista ja luomua, mahdollisimman puhdasta ja aitoa. Lähiruoka on tietysti parempi kuin mikään muu. Olisi hyvä, että välikäsiä tuotannossa olisi mahdollisimman vähän.
Malk myöntää, ettei aina itsekään jaksa olla pilkun tarkka, mutta suurimmassa osassa tuotteita kyllä. Pienillä asioilla on merkitystä, niin globaalisti kuin omalle itsellekin.
– Esimerkiksi reilun kaupan banaanit. Niistä menee työntekijälle takuuvarmasti tietty summa palkkaa ja niiden viljelyssä on myös käytetty vähemmän kemikaaleja. Reilun kaupan banaanissa on 80 prosenttia vähemmän kemikaaleja kuin muissa. Banaanissa myrkyt imeytyvät helposti kuoren läpi hedelmään.
Malk ei osaa sanoa, kumpi loppujen lopuksi on tärkeämpää ulkomaisen ruoan suhteen, se kuinka kaukaa ruoka tuodaan, vai se, miten se on tuotettu.
– Se on niin tapauskohtaista. Tämä ekologisesti eläminen on jatkuvaa tasapainoilua ja valintojen tekemistä.
Kirosana lisäaine
Riikka Malk melkein irvistelee, kun hän lukee tuoteselostetta, josta löytyy kaiken maailman lisäaineita.
– Leipä on aika petollista, niissä löytyy paljon ylläreitä. Mainonta vie harhaan.
Kuluttajan olisi siis jaksettava edelleen lukea yhä tarkemmin ja tarkemmin tuoteselosteita. Pitäisi valita täysjyvää, tosin niissäkin löytyy huijauksia. Vain 60 prosenttia täysjyväviljaa sisältävät tuotteetkin määritellään täysjyvätuotteiksi. Leivissä saattaa olla myös paljon käsiteltyjä ja kovia rasvoja. Malk uskoo, että rasvoissakin aitous on terveellisintä.
– Varsinkin maitotuotteissa on tärkeää, että valitsee luomua, sillä silloin maidon homogenointi on jätetty pois, eli rasvat ovat pilkkomattomia.
Ekoliha juoksee metsissä
Tähän aikaan vuodesta ekologisinta lihaa metsästetään parhaillaan. Mikäs sen luonnonmukaisempaa kuin riistaliha. Kaikki ajatukset söpöistä hirvenvasoista saa siis siirtää taka-alalle.
– Riistaliha on mitä ekologisinta. Eläimet hankkivat ruokansa luonnosta, joten niiden lihassa ei ole mitään ylimääräisiä tai haitallisia aineita. Riistalihaa on tosin vaikeaa hankkia.
Kahvi- ja maustehyllyn vieressä Riikka Malk osoittelee kahta purkkia. Toisesta löytyy jotakin niinkin epämääräistä kuin aromisuola, toisessa on sekoite eri yrteistä.
– Tässä on hyvä esimerkki huonosta ja hyvästä. Aromisuola sisältää kaikkia mahdollisia epäterveellisiä arominvahventeita. Paremman maun saa puhtaista yrteistä.
– Kahvien kanssa homma on niin, että valintaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, koska kahvia tuotetaan hirmu huonoissa oloissa ja viljelyyn käytetään paljon myrkkyjä.