Kyläsuunnitelmat avuksi kylien kehittämiseen

0
Pitkäjärven koulun pihalla on vilinää.

Somero-lehti 28.11.2008

Teksti ja kuvat Salli Lehtinen

Tammelaan on tehty 12 kyläsuunnitelmaa, Somerolla ainoastaan Somerniemen alueelle. Muokkaa päivämäärää ja aikaaSomeron kylien neuvottelukunta on asettanut tavoitteeksi, että ensi vuonna vähintään kuusi somerolaiskylää saa kyläsuunnitelman yhteisen hankeavustajan vetämänä.

Matias Hyväkkä matkalla koulusta kotiin Kaurakedontiellä.

Varsinais-Suomen ensimmäisen kyläsuunnitelman teki Laitilan Kaivolan kylä 1990-luvun lopussa. Se oli koko Suomen uranuurtaja. Muuten maakunta ei ole ollut kehityksen kärjessä.
Lounais-Hämeessä ja Loimaan seudulla suunnitelmia on työstetty aktiivisemmin. Letku sai tänä vuonna valmiiksi omansa. Siihen on kirjattu väestön ja asumisen, elinkeinojen, palvelujen, ympäristön, yhdyskuntatekniikan ja yhdistys- ja yhteistoiminnan ongelmat, tavoitteet, toimenpiteet ja toteuttajat sekä kylän sisäiset heikkoudet, vahvuudet ja ulkoiset uhat ja mahdollisuudet.
Somerolla Kultela on aloittanut kahdesti, mutta toteuttanut ajatuksensa ennen kuin ne ovat ehtineet paperille. Nyt asia ei ole ajankohtainen, koska kaavoitus on kesken.
Vuonna 2005 Somerolla oli Eloa kyliin -hanke, jolle kyläsuunnitelmat olisivat jatkoa.
Mitä tarvitaan, kuka tekee?
Varsinais-Suomen kyläasiamiehen Tauno Linkorannan mielestä Paras-hankkeen myötä korostuu kyläsuunnitelmien teko. Kylien pitää saada äänensä kuuluviin ja kehittämistarpeensa kunnan suunnitteluun. Näin on erityisesti kuntaliitoskunnissa.
–Kylät voivat panna suunnitelmissa tärkeys- ja aikajärjestykseen asioita ja miettiä, mitkä ovat voimavarat ja miten tavoitteet toteutetaan, toteaa Linkoranta
– Suunnitelmaksi riittää tiivis paperi, johon kirjataan ranskalaisin viivoin, mikä kylän tilanne on nyt, mitä tarvitaan, kuka tekee ja millä aikataululla. Se on myös pidettävä ajan tasalla.
Kyläsuunnitelmien teosta ja toteuttamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Kylä aktivoituu ja sen toiminta muuttuu tavoitteellisemmaksi. Oma asuinympäristö tulee tutummaksi asukkaille. Kyläläisten, viranomaisten ja suunnittelijoiden yhteistoiminta lisääntyy.
Porukalla eteenpäin
– Paljon puhutaan, että pitäisi kehittää kylää, palveluja, infrastruktuuria ja saada elämää kylään. Kun tehdään porukalla ja sitoudutaan, silloin on mahdollisuus mennä eteenpäin, Someron kylien neuvottelukunnan puheenjohtaja Keijo Karlsson perustelee kyläsuunnitelmien tarpeellisuutta.
Koska viemäröinti on ajankohtainen asia kylissä, neuvottelukunta perusti työryhmän selvittämään, mille alueille Somerolla kannattaa tehdä siirtoviemärit ja minne kyläpuhdistamot. Suunnittelija Arto Aallon johtama työryhmä antaa yhteenvedon kaupungille ja arvioi kustannuksia. Aallon mielestä kyläsuunnitelmat auttavat jätevesiasioiden eteenpäin viemistä.
–  Meillä kylillä on tärkeää saada kylätoimikunnat ja mahdollisimman suuri joukko kyläläisiä aktivoitumaan, tekemään kyläsuunnitelmia ja epävirallisia kyläkaavojakin näiden jätevesihankkeiden edistämiseksi.

Reijo Suonpää menossa Pitkäjärven kyläkauppaan.