Nuorten masennus herätti keskustelua

0
Eeva Alanen ja Eino Nurmisto tekivät nuorten Hengataan sivuja Somero-lehteen kymmenisen vuotta sitten.

Somero-lehti 2.12.2008

Teksti Eino Nurmisto
Nuorista 15–20 prosenttia oireilee psyykkisesti jossakin nuoruuden vaiheessa. On yksilöllistä, millaista hoitoa nuori tarvitsee. Kaikki eivät tarvitse erityispalveluita, vaan useimmille riittää tavallinen terapia. Masennuksen hoito on pidempiaikainen prosessi, sillä hoito kestää lyhyimmilläänkin puoli vuotta. Vaikeimmissa tapauksissa hoitoa voidaan jatkaa neljäkin vuotta. Nuorten tapauksissa lääkehoito on yleensä viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei auta.
Lasten ja nuorten masennus myös eroaa aikuisten masennuksesta. Aikuisten ja nuorten masennus ilmenee yleensä surullisuutena ja passiivisuutena. Lasten masennuksen oireisiin kuuluvat muun muassa fyysiset kivut ja ärtyisyys. Tietynlainen ikävystyneisyys voi pitkään jatkuneena olla merkki masennuksesta, mutta lyhytaikainen ikävystyminen kuuluu ikävaiheeseen. Geenien lisäksi masennukseen sairastumisen kynnystä madaltavat hankalat tai muuttuvat olosuhteet, kuten erilaiset erotilanteet.
Tutkimusten mukaan nuoret, joiden menemisiä vanhemmat valvovat, voivat paremmin.
– Valvonnan ei tarvitse olla mieletöntä kontrollointia, vaan pienikin valvonta vaikuttaa, Marita Eerola kertoo.
Hänen mukaansa aikuisten on tärkeää säilyttää puhevälit nuoreen nuoren aikuistuttuakin, sillä monet nuoret tarvitsevat vielä täysi-ikäisinä vanhemman tukea.
– Nuori saattaa kyllä väittää muuta, mutta vanhemman pitää vain olla selvillä, milloin nuori puhuu totta. Siinä piilee nuorten haastavuus, Eerola neuvoo.
Marita Eerolan luennon pohjalta käytiin myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat Someron kaupungin perusturvajohtaja Antti Parpo, koulupsykologi Juha Toivonen ja erityisnuorisotyöntekijä Satu Tahkokallio, terveyskeskuksen koulu- ja mielenterveyslääkäri Pekka Mäkelä ja erikoissairaanhoitaja Anne Nummila. Keskustelussa haettiin syitä nuorten ongelmille. Yleisössäkin runsasta kommentointia herättäneessä keskustelussa nuorten mielenterveysongelmien syiksi ehdotettiin muun muassa televisiosta saatuja vääristyneitä roolimalleja ja perheen merkityksen vähentymistä.

Miten voit?

Teksti Eeva Alanen

1. Mitä kuuluu?
2. Mistä nuorten huonovointisuus mielestäsi johtuu?
3.Miten huolehdit hyvinvoinnistasi?

Juho Joensuu

Juho Joensuu, 9 lk.
1. Hyvää kuuluu, saavuin juuri kaupasta, ja elämä hymyilee.
2.Mielestäni nuorten ongelmat johtuvat huonosta kasvatuksesta. Niitä voidaan ratkoa kasvattamalla lapset paremmin, yksinkertaisilla eleillä, joihin kuuluu rakastaminen ja välittäminen. Nämä eleet näkyvät perheen arjessa kohteliaisuutena, kuten kyselemällä nuorten kuulumisia.
3. Välitän terveydestäni, en tupakoi ja urheilen sopivasti. Lisäksi hengailen kavereideni kanssa.

Maria Suomi

Maria Suomi,
lukion ensimmäinen luokka
1. Todella hyvää! Elämä kulkee mallikkaasti.
2. Nuorilta vaaditaan nykyään paljon. Elämä on kiireistä, eikä nuorilla oikein ole aikaa rauhoittua. Asiaa voisi auttaa lisäämällä koululiikuntaa, sillä se edesauttaisi fyysistä hyvinvointia. Lisäksi nuorten pitäisi nukkua riittävästi ja syödä monipuolisesti.
3. Kilpaurheilijana käyn lentopalloharjoituksissa joka päivä. Syön monipuolisesti ja terveellisesti, jotta jaksaisin paremmin. Nukkuminen on myös tärkeä osa hyvinvointiani. Henkistä puolta huollan viettämällä aikaa ystävieni kanssa.

Mirva Rajala

Mirva Rajala, abiturientti
1. Oikein hyvin menee. On talvi, joka on mitä kaunein vuodenaika. Odotan myös helmikuuta, jolloin loppuu päivittäinen koulussakäynti !
2. Pahoinvointia ei huomata tarpeeksi aikaisin, minkä takia nuori ei saa ajoissa apua ongelmiinsa. On myös yleistä, että nuori ei saa apua, vaikka hän pyytäisi sitä.
3. Hyvinvointiani huollan monin eri tavoin, mutta erityisesti kiinnitän huomiota liikunnan määrään. Käyn lenkillä muutamia kertoja viikossa ja osallistun koulun liikuntakursseille. Yritän syödä mahdollisimman terveellisesti, jotta jaksaisin paremmin. Näiden tärkeiden asioiden ohella panostan aikaan ystävieni kanssa.

Jaakko Välttilä

Jaakko Välttilä, abiturientti
1. Hyvin kulkee, koska asiat elämässäni ovat mallillaan.
2. Nuorten ulkona liikkuminen on vähentynyt. Tämän seurauksena kiinnostus tietokoneeseen on kasvanut, ja elämä sujuu tietokoneen lumoissa, minkä johdosta nuori ei saa liikuntaa eikä aitoja kontakteja ihmisiin ja todelliseen elämään.
3. Puuhailen kaikennäköistä hyvinvointini edistämiseksi. Huollan hyvinvointiani niin töissä käymällä, kavereiden kanssa olemisella kuin urheilemalla. Yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkoilmassa – talvisin luistelen ja hiihdän, kesäisin suunnistan.