Laulajan viimeinen matka

1
Rauli Somerjoki pääsi ripille Someron kirkossa 24 vuotta sitten.

Somero-lehti 30.1. 1987

Someron kunta osallistuu Rauli ”Badding” Somerjoen hautajaisten järjestelyihin julkisena tunnustuksena hänen elämäntyölleen. Samalla kunta haluaa osoittaa kiitoksensa Rauli Somerjoelle kotikunnan tunnetuksi tekemisestä.

Omaisten pyynnöstä ja tilojen rajallisuuden takia hautajaisten ajankohtaa ei julkisteta. M.A. Numminen teki kunnalle esityksen hautajaisten järjestämisestä.

Somero-lehti 3.2.1987

Laulaja, taiteilija Rauli ”Badding” Somerjoen tomumaja kätkettiin maan uumeniin lauantaina omaisten, ystävien ja työtovereiden läsnäollessa. Vanhan kellotapulin lähelle jäi kukkakumpu, jota ihmisvirta kävi katsomassa koko viikonvaihteen.

Hautajaisissa kurottiin umpeen ymmärtämättömyyden kuilua, jonka herkkä ja yksinäinen taiteilija tunsi kotipaikkakunnallaan. Somero halusi antaa tunnustusta suurelle pojalleen, luonnonlahjakkuudelle, joka oli synnynnäinen rock-muusikko, nuorison kapinallisuuden symboli, suomalaisen mollisävelkulun tulkki, aito ja vilpitön taiteentekijä.

”Kansa vaistoaa, kun ihminen tekee taidetta omasta elämästään sydänverellään. Sellaisista ihmisistä tulee legendaarisia sankareita”, M.A. Numminen sanoi ystävästään.

Rauli oli legenda jo eläessään, hänellä oli vankkumaton kannattajajoukkonsa ennen kuin hänestä tuli kuuluisuus.

Rauli Somerjoen elämän liekki paloi väkevästi. Elämäntaival jäi lyhyeksi, lähes yhtä lyhyeksi kuin toisen somerolaisen suuruuden, tangosäveltäjä Unto Monosen, jonka hautapaikka on myös Someron hautausmaalla.

Juhani Torkkomäki, Somerjoen naapuri Hirsjärveltä, oli oivaltanut syvästi syyt, joiden takia edesmenneet viihdemaailman suuruudet eivät ole eläissään saaneet suuresti tunnustusta kotipitäjässään. ”En tee mitään hyödyllistä työtä, laulelen ja soittelen”, Rauli Badding sanoi kymmenen vuotta sitten Seeterin isännälle kuorma-autossa matkalla Hirsjärveltä Somerolle.

Tuon ajomatkan vuoropuhelun jälkeen Torkkomäki sanoi tajunneensa ristiriidan ja molemminpuolisen väärinymmärryksen, joka niin usein syntyy elämänarvot toisenlaiseen järjestykseen asettaneen herkän taiteilijan ja arki-ihmisen välillä. ”Tämä asia on saattanut korostua täällä Somerolla, jonka asukkaiden enemmistön sukujuuret, myös henkiset, ovat kiinni turvallisessa, vakaassa talonpoikaisuudessa.”

Mahdollisuuksien rajoissa on myös, että nämä tunteet ovat jollain tavalla olleet tarpeellisiakin taiteilijalle. ”Ne lienevät osaltaan vaikuttaneet siinä prosessissa, joka on jalostanut Rauli Baddingin ääneen ja esittämistapaan sen lämmön, joka tulee sitä lähemmäksi kuulijaa, mitä useampaan kertaan kuuntelee hänen esittämänään esimerkiksi laulun Laivat.”

Muusikkoystävien esitykset ja läsnäolleiden omakohtaiset muistelukset toivat Rauli Baddingin taiteilijana ja ihmisenä lähelle. Harri Saksala ja Antero Jakoila esittivät muistojuhlassa Somerjoen laulut Sininen metsä ja Kuihtuu kesäinen maa.

”Niin haihtuvat ovat hetket onnen päivien”

Somerjoen Tähdet-laulua lainasi kirkkoherra Osmo Turkkikin siunauspuheessaan. ”Tähdet, tähdet, enkö jo tulla mä saa, Tähdet tähdet, ikuisuuksiin ajan taa…”

Näkyvän uran luonut herkkä taiteilija sai kokea monella tavoin, miten haihtuvia onnen hetket ovat. Kirkkoherra Turkki sanoi Somerjoen osanneen tulkita meidän pinnallisen ja kiihkeän ajan ihmisten tuntoamme, kertakäyttöisen onnen etsintää, paratiisin hamuamista liian läheltä.

Ollakseen mies parhaassa iässä lauluntekijä Rauli Somerjoen sanoituksissa liikuttiin usein lähellä kuolemaa, kuten Tähdet-laulussa.

Kitaranmuotoinen kukkalaite oli helsinkiläisten ystävien jäähyväistervehdys.

Niin on meillä kevääseen tie

Elina ja Gunnar Somerjoen perheeseen Hirsjärvelle syntynyt Rauli Aarre Tapani ehti elää 39 vuotta 4 kuukautta ja 14 päivää. Elinpäivät jäivät vähiin, mutta Badding ehti kokea paljon.

Pitkä aika ehti kulua siitä, kun Rauli Hirsjärven kansakoulun kolmasluokkalaisena lauloi koulussa syysjuhlassa ”Neljä kissanpoikaa” niin sydämeenkäyvästi, ettei suosionosoituksista ollut tullut loppua.

Suuren suosion, menestyksen, pettymysten, ilon, surun ja kärsimysten tyrskyt läpikäynyt laulaja ja taiteilija säilytti aitoutensa.

Somerjoen muistojuhlassa lahtelaisen Badding Rockers -yhtyeen solisti, Marko Haavisto, lauloi esikuvan säveltämän Valot-laulun.

Somerjoen ihailijoista koostuva Badding Rockers sai alkunsa Peter von Baghin televisioon tekemästä Somerjoen henkilökuvasta. ”Baddingin aitous ja rehellisyys puhuttelivat. Hän oli aina oma itsensä”, Marko Haavisto kertoili idolistaan, joka tuki nuoria. Lahtelaispoikien yhtye soittaa Somerjoen vanhoja kappaleita. ”Tulevaisuudesta ei ole tietoa, ehkä haen enemmän omaa linjaani.”

1 KOMMENTTI

Kommenttien lisääminen on estetty.