Somero-lehti 16.1.2009
Teksti Tiina Virta
Aliisa ja Osmo Siivonen ovat asettaneet lastensa kännyköihin saldorajat, jotta liian suuria laskuja ei pääse tulemaan. He hankkisivat oman puhelimen suunnilleen kymmenvuotiaalle.
– Olisi kuitenkin hyvä, että niin pienillä olisi käytössä lisälaitteita, koska kännykän turvallisuudesta ei vielä ole varmuutta, Osmo Siivonen miettii.
Siivoset itse käyttävät kännykkää paljon ja lapsille puolestaan se on tärkeä, jotta vanhemmat saadaan kiinni kun tarvitaan.
– Mielestäni alle 15-vuotiaiden kännykän käyttöä voisi rajoittaa. En oikein osaa sanoa, minkä ikäinen lapsi kännykkää tarvitsee, riippuu siitä ovatko vanhemmat kotona vai töissä. Koululaiselle kännykkä on tarpeen, jotta saa vanhemmat kiinni tarvittaessa, Raija Haanpää pohtii.
– Itselläni on neljä lasta, eikä kännyköiden käyttöä ole tarvinnut rajoittaa edes saldorajoituksilla. Wapin ja muiden sellaisten käytön olen kuitenkin kieltänyt, sillä puhelimen käytön pitää olla järkevää, Sari Joensuu kertoo.
Joensuun neljävuotias nuorimmainen ei vielä puhelinta tarvitse, mutta hänen 10-, 14- ja 16-vuotiailla sisaruksillaan on omat kännykät.
– Mielestäni kännykkä on hyvä hankkia koulun alkaessa, Joensuu miettii.
Nina Hakasen kaksi ja puolivuotias lapsi juttelee jo kännykässä mamman kanssa. Oman kännykän hankkiminen ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista.
– Luultavasti se hankitaan sitten kun koulu alkaa, että voi sitten soittaa äidille ja isälle. Aikanaan tulen varmaan rajoittamaan kännykkään puhumista jonkin verran, Hakanen sanoo.