Terveyskeskusten lääkäritilanne heikkeni viime vuonna – raportti kertoo myös Someron vajeesta

0

Terveyskeskusten lääkäritilanne on hieman heikentynyt viime vuonna. Täyttämättömiä lääkärin tehtäviä oli lokakuussa 2018 terveyskeskuksissa yhteensä 227,5 kappaletta eli 5,7 prosenttia tehtävien kokonaismäärästä. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna on vajaan prosenttiyksikön verran.
Lääkäriliiton selvityksen mukaan tilanne on Varsinais-Suomessa varsin hyvä moneen muuhun alueeseen verrattuna.

Someron terveyskeskuksessa on ollut pitkään pula vakinaisista lääkäreistä. Terveyskeskuksessa on marraskuun alusta alkaen seitsemän lääkärin virkaa, mutta vain kolmessa virassa oli syksyllä vakinainen hoitaja ja heistäkin yksi oli äitiyslomalla. Sijaiset mukaan lukien työssä oli lokakuun lopussa viisi lääkäriä.

Someron terveyskeskuksessa oli täyttämättä raportin mukaan lokakuussa yksi virka kuudesta.

Someron lääkäreiden palkkoihin tehty roima korotus ei ole tuonut helpotusta Someron terveyskeskuksen lääkäritilanteeseen. Vakinaisiin lääkärinvirkoihin ei tullut syksyn haussa tullut ainuttakaan hakemusta.
Someron kaupunki päätti kesällä lähes 1 200 euron korotuksesta vakinaisten lääkäreiden kuukausipalkkoihin. Elokuussa voimaan tulleella palkankorotuksella tavoiteltiin helpotusta terveyskeskuksen lääkäripulaan.
Terveyskeskuslääkärin peruspalkka on Somerolla korotuksen jälkeen 5 730 euroa kuukaudessa. Ennen palkankorotusta lääkäreiden palkka oli Somerolla lähikuntia alhaisempi.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli liiton selvityksen mukaan 14,5 tehtävän lääkärivaje. Se tarkoittaa neljän prosentin vajetta. Tilanne on hieman heikentynyt vuodesta 2017.
Lisävakanssien tarve oli sen mukaan 23 kappaletta. Lääkärin tehtäviä Varsinais-Suomessa oli 360,5.
Tyksin erityisvastuualueella lääkärivajeeksi lasketaan 5,8 prosenttia. Eritysvastuualueella lääkäri on ostopalveluna tai ulkoistamisen kautta kuudessa prosentissa tehtävistä.

Lääkäritilanne vaihtelee alueellisesti, ilmenee Lääkäriliiton selvityksestä. Lääkärivajetta ei ollut lainkaan 60 prosentissa terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten alueella asuu noin 1,9 miljoonaa asukasta. Terveyskeskukset, joissa lääkärivaje on 20 prosenttia tai enemmän, palvelevat noin 300 000 suomalaista.
Suurin lääkärivaje oli Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Suurin myönteinen muutos verrattuna edeltävään vuoteen on tapahtunut Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella, jossa lääkärivaje oli vähentynyt lähes 11 prosenttiyksikköä. Kielteistä muutosta oli tapahtunut Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella, joissa lääkärivaje oli lisääntynyt reilulla kuudella prosenttiyksiköllä.
Terveyskeskusten johtavien lääkärien kertoman mukaan sekä avoimien tehtävien täyttäminen että sijaisten saaminen on entistä vaikeampaa. Myös ostopalveluiden saatavuus on huonontunut. Työssä käyvien lääkärien määrä on Suomessa kuitenkin kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.

Tiedot selviävät Lääkäriliiton loka-marraskuussa terveyskeskusten johtaville lääkäreille tekemästä tutkimuksesta. Vastausprosentti oli sata eli tulokset kattavat kaikkien kuntien tilanteen.

Lue myös:  Viikon kuvat: Paita pitkänä, lakkopäivän sapuskat ja sienestäjän herkut