Hyppää videokyytiin: Saariston kelirikkoajan pelastuslaite numero yksi on ilmatyynyalus

0

Hurina on kova, kun Nauvon merivartioaseman ilmatyynyaluksen tyynyt täyttyvät lämpimässä tallissa ja alus lipuu ulos. Alus ajaa asfaltilta suoraan mereen, pomppii hetken ja löytää tasapainon.
Viisitonninen, englantilaisvalmisteinen alus hurisee kovaa ja liikkuu merivartiomestari Antti Nikkilän kääntäessä ohjauspyörää.
Nikkilän mukaan ilmatyynyaluksen ajamista on vaikea verrata mihinkään muuhun kulkuneuvoon.
– Jo sitä johonkin yrittäisi verrata, niin vanhaan takavetoiseen autoon peilikirkkaalla jäällä. Tämän ajaminen on vain opeteltava.

NAUVON Pärnäinen on vilkas merivartioasema, sen tehtävien määrä on Suomen toiseksi suurin Suomenlinnan jälkeen. Partiovene on aseman päätyökalu, mutta helmikuisena kelirikkoaikana onnettomuuspaikoille on mahdoton päästä ilman ilmatyynyalusta.
Vain kova tuuli rajoittaa ilmatyynyaluksen käyttöä. Yli 15 metriä sekunnissa puhaltava tuuli tekee aluksen ohjaamisesta jäällä erittäin vaikeaa – ja varsinaisia jarruja ei ole.
Myös kovalla pakkasella aluksen ajaminen on vaikeaa. Pohjassa olevat vaijerit jäätyvät ja keräävät runsaasti lunta ja painoa.
– Alus menee 60-senttisestä esteestä yli merellä tai jäällä, sanoo Nikkilä.
Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus on pelastusvalmiudessa tarvittaessa muutamassa minuutissa. Se hetki menee, että miehistö siirtyy ylhäällä olevasta päärakennuksesta alas veneiden luo.

PELASTUSTEHTÄVÄÄN ilmatyynyalus lähtee yleensä kolmihenkisellä miehistöllä, jolloin yksi ui tarvittaessa pelastettavat merestä, toinen vetää köydestä ja kolmas ajaa.
Meripelastajat käyttävät turkulaisvalmisteista kuivapukua, joka on suunniteltu nimenomaan meripelastustehtäviin. Puku pitää kuivana ja lämpimänä, ja se päällä voi tehdä myös muita meripelastustehtäviä, ei pelkästään uida.
Puku tehdään henkilökohtaisten mittojen mukaan ja jokainen huolehtii omasta puvustaan.

Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus odottaa tehtäviä lämpimässä hallissa. Joel Mattilalla on päällä Ursuitin yhdessä meripelastajien kanssa valmistama kuivapuku.

RAJAVARTIOLAITOKSEN meripelastustehtävien määrä on kasvanut viime vuosina. Myös niiden suhteellinen osuus eri tehtävien määrästä on lisääntynyt. Viime vuonna meripelastustehtäviä oli kaikkiaan 1 560 kappaletta Suomessa.
Meripelastustehtävällä Rajavartiolaitos tarkoittaa ihmishenkien pelastamista merihädästä tai uhkaavasta vaarasta merialueella.
Nauvossa vartioaseman tehtävien määrä ei juurikaan vaihtele. Tehtävät tosin painottuvat aikaisempaa enemmän poliisin avustamiseen tai jopa paikkaamiseen.
Koko Rajavartiolaitoksen alueella meripelastustehtävien määrä on hienoisessa nousussa. Viime vuonna tehtäviä oli yhteensä 2 030 kappaletta, kun vuotta aiemmin tehtävien määrä jäi 1 944. Vuonna 2016 meripelastustehtäviä oli 1 8736 kappaletta.

Rajavartiolaitoksen kalustoa uusitaan koko ajan.
Nauvon asema saa uuden Zodiac rib-veneen ensi kesänä. Se on kovapohjainen vene, joka on hieman pienempi kuin asemalla nyt käytössä oleva rib-vene.

 

Länsi-Suomen merivartiosto

  • Alue ulottuu Kemistä Hankoon.
  • Kolmen merivartioaseman toiminta lakkautettiin vuoden alussa, Kemin, Kalajoen ja Kaskisten.
  • Toimivat merivartioasemat ovat Virpiniemi (Haukipudas), Vallgrund (Mustasaari), Pori, Nauvo ja Ahvenanmaa.
  • Nauvon alaisuudessa toimivat myös Hiittisten ja Susiluodon asemat.
  • Näissä työskentelee yhteensä noin 40 henkeä.
  • Nauvon merivartioaseman pääalue on Saaristomeri.

 

Juttua korjattu 12.2. kello 8:50: Nauvon, Hiittisten ja Susiluodon merivartioasemilla työskentelee noin 40 henkilöä, ei 70 henkilöä. 

Lue myös:  Kiiruun joulu tarjoaa tänään puuhaa koko perheelle