Somero-lehti 14.2.1989

Kunnantalolla kohotettiin maljat sen kunniaksi, kun valtioneuvosto päätti siirtää Someron Hämeestä Turun ja Porin lääniin.

Tavallinen somerolainen on myös huojentunut, että pitkällinen epävarmuus päättyy. Mitä ratkaisusta seuraa, siitä on niin monta mieltä kuin miestäkin.

– Meille on samantekevää, missä läänissä ollaan. Samassa Suomessa ja samojen lakien alla eletään täällä ja sielläkin, tuumivat Kauko Lehtinen, Kalevi Nyström ja Hannu Frankberg ajankohtaisesta asiasta.

Miehet myöntelevät, että kauanhan rajasiirtoa puuhattiin. Kauko Lehtinen naurahtaa olleensa läsnä 20 vuotta sitten historiallisessa valtuuston kokouksessa, jossa päätettiin yksimielisesti anoa siirtoa Turun ja Porin lääniin.

– En ajatellut sen kummempia. Pidin sitä ihan utopiana, mutta kun minulla ei ollut perusteluita puolesta eikä vastaan, olin muiden mukana esityksen takana.

Lehtinen sanoo yllättyneensä, että siirto toiseen lääniin tuli loppujen lopuksi näin äkkiä.

– Ajattelin, että asia otetaan käsittelyyn vasta isompien lääninvaihtojen yhteydessä.

– Jossain on erittäin tehokkaita miehiä, jotka ovat yltyneet runnaamaan hanketta läpi, miehet miettivät.

Eikä maailman tarvitse pysähtyä. Kyllä kuviot saavat muuttua.

Lääninvaihto ei heilauta ainakaan näiden miesten elämää suuntaan eikä toiseen. Hämäläisiä kumminkin ollaan ”toist pual jokke”.

Miehet ennustavat, että vierähtää vuosia ennen kuin siirron aiheuttamat hallinnolliset ongelmat on selvitetty.

– Yksi vaalikausi kuluu siirtymävaiheeseen. Sitten alkavat kuviot selvitä ja nähdään, mitä vaikutuksia tästä on Somerolle.

Vanha totuus on, että Varsinais-Suomen puolella on paremmat ilmat.

– Jos Somerosta tulisi lämpimämpi, kun päästään lähemmäs rannikkoa, miehet naureskelevat ja kertovat jonkun forssalaisen väittäneen, että Forssakin haluaa Turun ja Porin lääniin.

Veera Okkerille kelpaa lääni mikä hyvänsä. Ikää on karttunut niin paljon, että läänikysymykset alkavat käydä toisarvoisiksi. Tärkeintä on, että saa itse olla vielä pää ylöspäin.

Karjalasta somerolle lähes puoli vuosisataa sitten tullut Veera Okker sanoo sopeutuvansa äkkiä joka paikkaan. Hän ei epäile, etteikö sopeutuisi nopeasti myös Turun ja Porin lääniläiseksi.

– Olen tyytyväinen. Uskon, että homma voi onnistua, Markku Honkanen sanoo lääninvaihdosta. Ratkaisu on eduksi Somerolle, somerolaisille ja jossain asioissa myös muille. Honkanen on kannattanut Turun ja Porin lääniin siirtymistä jo 15 vuotta.

– Vaikka on erittäin todennäköistä, että emme saakaan uutta Åvkin siltaa vuonna 1989, olen valmis tyytymään sen siirtymiseen yleisen edun takia.

Markku Honkanen kertoo pitäneensä ajatusta Someron talousalueesta aluksi hupaisana, mutta siinä on järkeä.

– Jos aletaan suhtautua öykkärimäisesti seudun pikkukuntiin, koko hanke menee mynkään. Pitää olla avoimella sydämellä naapureita kohtaan.

– Someron olisi hyvä saada oma kansanedustaja.

Honkanen antaa lääninvaihdon sujumisesta suurimmat kiitokset Kaari Utrio-Linnilälle.

– Kun Kaati Utrio otti myönteisen asenteen asiaan, muutkin sosialidemokraatit lähtivät mukaan.

– Ammattiautoilijoiden työllisyys heikkenee lääninvaihdoksen takia, väittää Ilmi Rämö, joka sanoo olevansa kimpaantunut koko lääninvaihdoksesta.

– Verot nousevat, kun aletaan pönkittää pieniä kuntia. Nyt ollaan voitonriemuisia lääninrajan siirrosta, mutta moni asia on jäänyt kunnanpampuilta ottamatta huomioon.

Somerolaisten ammattiautoilijoiden työllisyys heikkenee lääninvaihdon takia.

– Somerolla on paljon automiehiä, jotka tienaavat leipänsä Forssasta. Toisen läänin luvalla tuskin pääsee enää töihin Hämeen läänin puolelle. Salo on täynnä liikennelupia. Siellä ei löydy ajoja somerolaisille.

Turun ja Porin lääniin siirtymisestä ei ole Ilmi Rämön mielestä mitään hyötyä.

– Ihmiset touhottavat TYKS:istä. Hämeenlinnassa on varmasti yhtä hyvät lääkärit ja sairaalat, jos niitä vain halutaan käyttää.

– Huono sijainti. Aina tupataan jäämään isompien väliin. Lääninvaihdoksesta ei ole apua Somerolle, vastaa nuorimies, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Somero on kuoleva kylä.

– Parempi, että jokin ratkaisu tuli, sanoo Kallu. Aivan liian pitkäksi meni. Loppujen lopuksi koko asiasta on pidetty turhan kova meteli.

– Vaikutuksia koko Someron kannalta on vaikea sanoa näin äkkiä. Tuskin tästä on haittaa, jos ei hyötyäkään.

– Alkuun voi olla vaikea sopeutua, mutta pidemmän päälle lääninvaihdosta on varmaan hyötyä Somerolle, sanoo Toni Kurvinen.

– Somero joutuu kohta kamppailemaan määrärahoista läänissä, jossa on yli 90 kuntaa. Hämeen puolella kuntia oli vähemmän.

– Maatalousyrittäjän kannalta oli ikävää, että maatalouspiiri vaihdettiin hiljan Turusta Hämenlinnaan ja nyt palataan taas takaisin. Sekin on niitä siirtymävaiheen rasituksia.

Lue myös:  Mikä nyt on somerolaisten kansallis-ruoka?

Turun ja Porin lääniin siirtymistä puoltaa se, että Someron talousalue on suuntautunut enemmän Turkuun ja Saloon kuin Forssaan ja Hämeenlinnaan.