Somero-lehti 13.2.2009
– Ystävänpäivänä täytyy viedä kukkia, sillä asialla olen nyt. Muistan vaimoa syntymä- ja nimipäivänä, naistenpäivänä ja äitienpäivänä kukkasilla. On ihan mukava saada kukkia itsekin. Syntymä-, nimi- ja isänpäivänä niitä tapaa tulla. En ymmärrä kukista mitään. Kun menen ostoksille, pyydän vaimolta ohjeet, Eino Lähteenkorva tunnustaa.
– Hautajaisiin kukkalaitteen, itselleni läheiselle ihmiselle surunvalittelukukkia, pyöreiden vuosien viettäjälle kukkia tai lahjan. Kyläpaikkaan, jossa käyn harvoin, otan mukaan pienen kukkakimpun. Ilman syytäkin voin yllättää jonkun tuttavani kukilla, jos tulee sellainen fiilinki. En halua itse saada kukkia, koska kaikki ikkunat ovat niitä täynnä. Minusta on mukavaa, että ihmiset tulevat muuten vaan. Kerran sidotutin kukkakaupassa isosta purjosta kukkalaitteen, ja se oli kovasti saajan mieleen, sanoo Jenny Mäkinen.
– Äitienpäivänä muistan kukkasin vaimoa, äitiä ja anoppia. Syntymäpäivänä tulee niitä myös annetuksi. Jouluna ostan kukkia sukulaisille ja ystäville, joiden luona käydään kylässä. Hautajaisiin kukkalaitteet kuuluvat tietenkin. Emäntä tykkää tulppaaneista, ostan ne ruokakaupasta. Kukka-asetelmat hankin kukkakaupasta, kertoo nuori perheenisä Sami Moisander.
– Pidän tosi paljon kukista. Ostan tulppaanikimpun keittön pöydälle samalla, kun käyn ruokakaupassa. Jos ei ole tulppaanien aika, niin sitten muita ajankohtaisia kukkia. Ainakin merkkipäivinä vien kukkia, ja kun menen kylään. Kukka-asetelmat teetän kukkakaupassa, kertoo Annemari Asp. Vaunuissa istuu Ilona.