Somero-lehti 17.2.2009
Teksti Salli Lehtinen
Valtio patistaa Someroa, yhtä paristakymmenestä viimeisestä kunnasta, muodostamaan vähintään 20 000 asukkaan alueen terveydenhuoltopalvelujen pohjaksi.
Useista vaihtoehdoista Salo oli Somerolle yksi mahdollinen, mutta tähän vaihtoehtoon suhtaudutaan kriittisemmin. Salo-yhteistyö olisi tarkoittanut heikompia palveluja ja kalliimpia kustannuksia.
Someron perusterveydenhuolto olisi liitetty osaksi Salon palveluja. Oma laboratorio, röntgen ja terveyskeskuslääkärien iltapäivystykset olisivat loppuneet.
– Ei Somero ole umpikujassa. Meillä on edelleen kaksi selkeää jo olemassa olevaa yhteistyön suuntaa, joiden kanssa yhteistyö voi jatkossakin toteutua. Pidämme kaikki suunnat avoimina, perusturvajohtaja Antti Parpo sanoo.
– Salokaan ei todennut, että yhteistyö olisi mahdotonta. Sillä ei nyt vaan ollut kovin suurta intressiä.
– Someron kannalta ei ole oikein mielekäs näkökulma, että pitää maksaa enemmän ja palveluvalikoima pienenee.
Saako yhteistyötä tehdä yli sairaanhoitopiirin rajan?
Forssa on kiinnostunut yhteistyöstä Someron kanssa kuntayhtymäpohjalta.
Avoin kysymys on, antaako valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki luvan yhteistyöhön yli sairaanhoitopiirirajojen.
Härkätien kuntayhtymä ja Loimaa ovat myös tapetilla. Tosin Härkätie, Lieto etunenässä, haluaa isäntäkunnaksi ja yhteistyötarjous on kalliinpuoleinen.
– Loimaalle on ollut epävirallisia yhteyksiä. Somero voi kiinnostaa Loimaata, joka haluaa säilyttää aluesairaalansa.
Yhteistyöhanketta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ei ole lähdetty viemään eteenpäin.
Pysyvä lainsäädäntö ennen päätöksiä
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumisesta on tulossa kysely kunnille. Valtio odottaa vastauksia kuntien linjauksista maaliskuun puoliväliin mennessä. Perusturvajohtaja Antti Parpo sanoo, että Somero ei sellaista anna.
– Toistaiseksi saamme palvelut tuotettua. Katsotaan, miten lainsäädäntö kehittyy ja mikä on valtiovallan reaktio. Pitää saada pysyvä lainsäädäntö ennen kuin voimme päättää.
– Menemme eteenpäin omin voimin ja yritämme hoitaa asiat niin, että talous pitää. Someron malli on osoittautunut toimivaksi toistaiseksi.
Somero on tuottanut perusturvapalvelunsa keskimääräistä halvemmalla.
”Oma laboratorio on
edullisin kaupungille”
Terveyskeskuksen laboratorion kohtalo on ollut kansan huulilla, kun kävi selväksi että yhteistyö Salon kanssa tekisi lopun omasta laboratoriosta.
– Näytteitä otetaan varmaan muutama tunti päivässä, vaikka laboratorio menisi. Muutenhan täältä lähtisi päivittäin linja-autollinen ihmisiä Saloon, laboratorionhoitajat Petteri Hyytiäinen, Marko Laihia ja Marja Laine ovat rauhoitelleet.
Someron laboratoriossa käy keskimäärin yli 50 asiakasta päivässä. Kun osastojen, kotihoidon, vanhainkodin ja ryhmäkodin näytteet lisätään päälle, päivittäinen asiakasmäärä hipoo sataa.
TYKS Labin ja Salon sairaalan lähetteillä asioi noin sata henkeä kuukaudessa.
Yli 90 prosenttia näytteistä tutkitaan Somerolla. Erikoistutkimukset lähetetään muualle. Itse tehdään vuosittain 55 660 tutkimusta.
– Tämä on kaupungille edullisin vaihtoehto. Hintamme kestävät vertailun TYKS Labin kanssa, Petteri Hyytiäinen sanoo.
Laboratorion kolmen hengen tiimi päättelee kilpailukykyisten hintojen johtuvan siitä, että heillä ei ole kallispalkkaisia pomoja.