Somerolainen tila löytyy maakunnan maataloustuen saajien kärkijoukoista

0
Hyväkän luomulypsytilan lehmä on arkistokuvassa laitumella.

Somerolaisen Risto Matti Hyväkän tila on Varsinais-Suomen suurimpien maataloustukien saajien joukossa. Hyväkkä on kolmanneksi suurin maakunnan viljelijätukien saaja. Hyväkän tilalle on maksettu viime vuonna viljelytukia noin 537 000 euroa.

Koko Suomen viljelijätukien listalla Hyväkän sijoitus on 37.

Hyväkkä oli myös edellisvuonna somerolaistiloista suurimman tuen saaja. Silloin tukea maksettiin noin 439 000 euroa.

Maakunnan suurin viljelijätukipotti on maksettu viime vuonna sauvolaiselle Salmensuun tilalle, 858 000 euroa. Laitilalainen Mullinmäki Oy on saanut viljelijätukea yli 729 000 euroa.

Maataloustukia maksettiin Suomessa viime vuonna noin 2 miljardia euroa. Tästä viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa. Ruokavirasto julkisti viime vuoden tukisummat keskiviikkona.
Viime vuoden suurimmat viljelijätuet sai vihtiläinen viljanviljelijä Niko Olavi Ahlqvist. Hänelle myönnettiin tukia vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Hän oli suurin viljelijätukien saaja myös toissa vuonna.
Lihanautojen kasvattajat ovat hyvin edustettuina suurimpien tuen saajien joukossa. Kymmenen suurimman joukosta puolet oli lihatiloja. Kolme oli lypsykarjatiloja ja yksi porsastila. Ahlqvist oli ainoa viljatilallinen.
Lihanautatilat nousevat ylös viljelijätukilistalla kahdesta syystä. Eläinten lukumäärä on yksi tekijä ja toinen on lihasta saatava markkinahinta.
– Tukilistojen kärjessä ovat isot kasvatusyksiköt. Nautatilat nousevat esiin tuotantosuunnan takia. Siinä tuotantosuunnassa tuen merkitys on iso, sillä lihan markkinahinta ei vastaa tuotantokustannuksia, kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.

Somerolla maataloustukien kärkikolmikkossa ovat myös Jyri Johannes Teräväinen ja Mäkiniemen tila Oy. Teräväisen tukimäärä koostuu viljelijätuesta, jota hänelle on maksettu lähes 397 000 euroa. Mäkiniemen tilan tuki on myös viljelijätukea, 343 000 euroa.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Nämä alueet saivat yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

 

Viljelijätukea ovat suorat tulotuet, luonnonhaittakorvaus, kansallinen viljelijätuki, ympäristökorvaus ja muut viljelijätuet.
Viljelijätukien lisäksi maaseudulle maksetaan rakennetukia, markkinatukia sekä hanke- ja yritystukia. Suurimmat tuet sai Suomen metsäkeskus, jolle maksettiin erilaisia tukia yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

 

Varsinais-Suomessa suurimmat tukipotin keräsi Pro Agria Länsi-Suomi, joka sai erityisesti hanke- ja yritystukia.
Pro Agria tarjoaa asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. Se sai tukia yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Tukia on maksettu nimikkeillä koulutus ja tiedonvälitys, neuvontapalveluiden kehittäminen ja leader.

Maakunnan suurimpien tuensaajien listalla on kakkosena salolainen Maitohuhta Oy, joka on saanut erityisesti rakennetukia. Kokonaistukimäärä on lähes 1,2 miljoonaa euroa.
Mynämäkeläinen Agrox Oy on saanut lähes 1,2 miljoonaa euroa hanke- ja yritystukia. Maakuntalistan kärkipäässä on myös Turun yliopisto reilun miljoonan hanke- ja yritystuilla.

Salolainen Maitohuhta on koko Suomen suurimpien rakennetukien saajien listalla.

Koko Suomessa maataloustukien määrä pysyi toissa vuoden tasolla.