Varsinais‐Suomessa palvelujen kehittämistarpeet on tunnistettu ja kuntarajat ylittävälle työlle haetaan jatkoa

0

Hallitus jätti eroanomuksensa tänään tasavallan presidentille 8.3. kello 10. Hallituksen eroilmoitus johtuu sote‐ ja maakuntauudistuksen kaatumisesta.
Varsinais‐Suomen uudistusta valmistelevat asiantuntijat näkevät tilanteen valitettavana. Tämä tarkoittaa, ettei pitkään valmisteltua uudistusta saada tällä hallituskaudella maaliin.
‐ Uudistusprosessi on osoittanut, että sosiaali‐ ja terveyspalvelujen uudistaminen näin laajasti nopealla aikavälillä on vaikeaa, toteaa Varsinais‐Suomen sote‐muutosjohtaja Antti Parpo.
Varsinais‐Suomen muutosvalmistelussa ollaan syksystä 2018 asti keskitytty palvelujen sisältöjen kehittämiseen hallintorakenteiden sijaan. Esimerkkejä konkreettisesta kehittämistyöstä on paljon:
– Maakuntaan on syntymässä yhteinen potilastietojärjestelmä.
– Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään jatkossakin yhdessä. Varhaista tukea parannetaan
perhekeskusmallin avulla, tarjontaan kuuluu mm. Pyydä apua! ‐nappi ja neuvola‐chat
– Lasten ja nuorten erityis‐ ja vaativan tason palveluja kehitetään osaamis‐ ja tukikeskus‐mallilla.
– Ikäihmisten ja omaisten palvelut kehittyvät kuntien yhteistyönä kaksikielisen KomPAssin myötä. KomPAssi tarjoaa apua yhden yhteydenoton perusteella (mm. neuvontapuhelin, chat, sähköinen palvelualusta).
– Suosittu MunKlinikka‐etävastaanottopalvelu on korvannut jo satoja terveyskeskuskäyntejä Pöytyällä ja Aurassa. Pilotin toiminta‐aikaa jatkettiin vuoden 2019 loppuun ja sitä on laajennettu vuoden alusta myös kuntien kotihoitoon.
– Järjestöt ja kunnat edistävät yhdessä hyvinvointia aiempaa tiiviimmin.
– Viranomaisten välinen yhteistyö on tiivistynyt
– Tehostetun työnvälityksen (kasvupalvelupilotti) tavoitteena on palveluntuottajalle ohjattujen asiakkaiden nopea työllistyminen positiivisen rakennemuutoksen myötä syntyneisiin työpaikkoihin.
– Maakunnan kuljetuskokonaisuutta selvitetään osana henkilöliikenteen järjestämistä
– Tietojohtamisen esiselvitys (koskien maakunnan muita kuin sote‐tehtäviä)
– Maaseutuhallinnon työkiertokokeilu
– Kuntien toimijat ovat luoneet toimivia yhteistyöverkostoja Olemme koonneet kehittämistarpeita myös mm. vastaanottopalveluihin, erikoissairaanhoitoon, vuodeosastotoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin liittyen. Sote‐kenttä on siis hyvin kartoitettu ja vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on parantunut selvästi.
‐ Eväät yhteiseen kehittämiseen ovat maakunnassa hyvät, eikä paluuta entiseen ole. Kunta on yksittäisenä
sote‐toimijana liian pieni, varsinkin ICT‐järjestelmät ja sähköisten palvelujen kehittäminen
eivät onnistu hajanaisessa rakenteessa, Parpo analysoi.
Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö muistuttaa, että monimutkaiselta vaikuttavassa kokonaisuudessa tavoitteena on luoda kestävästi hyvinvointia asukkaille ja toimintaedellytyksiä yrityksille sekä huolehtia ympäristöstä.
‐ Meillä on enemmän tietoa kuin koskaan käytettävänä uuden ja vaikuttavamman järjestelmän kehittämiseen.
Tätä tilaisuutta ei kannata hukata, Kaisa Äijö toivoo.

Antti Parpo ei usko, että palvelujen kehittäminen yhteistyössä katkeaa
Seuraavaksi käynnistetään vuoropuhelu kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja mietitään, millä tavalla palveluita
kehitetään yhdessä. Seuraavan hallituksen linjaukset määrittelevät jatkotyöskentelyn suunnan ja tahdin, mutta Parpo olettaa, että sote‐palvelujen uudistaminen tulee jatkumaan.
Kimpassa‐Allihopa ‐muutosorganisaatiossa on tällä hetkellä noin 30 henkilötyövuotta ja työsopimukset on tehty pääsääntöisesti maaliskuun loppuun asti.
‐ Lähtötilanne on hyvä palvelujen kehittämiseen yhteistyössä enkä usko työn katkeavan. Matkan varrella ymmärrys asukaslähtöisten palvelujen, digitaalisuuden ja käyttäjäkokemusten huomioimiseen ovat lisääntyneet. Näitä teemoja pitää edistää osana yhteiskunnan kehittymistä, Parpo toteaa.
Muutosorganisaatio valmistelee kokoavaa aineistoa niistä varsinaissuomalaisista palveluista, joita kannattaa jatkossakin kehittää, hallintomallista huolimatta. Varsinaissuomalaista kehittämistyötä on myös koottu otsikon ”Yhdessä teemme enemmän” alle.

Lue myös:  Onko Somerolla ollut normaalia sateisempi kesä?