Someron vahvuudet ovat maataloudessa

0
Matti Välttilä haluaisi Somerolle raaka-aineita jalostavaa teollisuutta.

Somero-lehti 19.5.2009

Teksti Sauli Kaipainen
– Somero elää maataloudesta. Jos maataloudella menee hyvin, kuten parina viime vuotena on mennyt, niin koko kaupunki voi hyvin. Kun rahaa liikkuu, se näkyy myös kaupungin kassassa.
Sikataloutta päätuotantosuuntanaan pyörittävä Matti Välttilä pudistelee kuitenkin päätään. Somero on ollut Suomen suurin maatalouspitäjä, mutta ei välttämättä enää kauan.
– Pahinta on se, ettei enää tehdä mitään. Muualla rakennetaan nykyisin isompia eläinyksikköjä kuin Somerolla. Suurin pitäjä peltopinta-alaltaan on eri asia kuin suurin tukisummissa tai suurin maatilojen liikevaihdoissa mitattuna.
– Pahimmillaan suuri peltopinta-ala voi johtaa kasvavaan näennäisviljelyyn, jossa viljely tapahtuu ilman todellisia panostuksia, vain tukieurojen tähden.
Näennäisviljelyn sijasta Välttilä tähdentää voimaperäisyyttä. Nykyisellään maatalouden mahdollisuuksista ei oteta likikään kaikkea irti.
– Viljaa tuotetaan Suomessa 700-800 miljoonaa kiloa liikaa. Ylimäärä menee vientiin, josta rahti on 40 euroa tonnilta. Kun viljasta maksetaan Rotterdamissa 150 euroa tonnilta, niin viljelijälle maksettavan hinnan pitää olla 110 euroa, jotta ylijäämistä päästään eroon. Suomalainen maatalous maksaa rahdin aiheuttaman viennin tappion koko viljamäärästä, ei pelkästään vietävästä osuudesta.
Samaan aikaan kun viljaa viedään maatalouden tappioksi, Suomeen rahdataan eläinten ruokintaa varten kallista tuontivalkuaista, lähinnä soijaa.
Kokonaisuudessa ei ole järkeä.
– Vaihtoehtona on tehdä Suomeen liikennepolttoaineita tuottava bioetanolitehdas, tai jopa kaksi. Tehdas tuottaisi liikenteelle energiaa, johon meitä velvoittaa myös EU:n direktiivi. Sivutuotteena saataisiin kotieläintiloille ohravalkuaisrehua. Sitä söisivät muun muassa Välttilän sikaloiden 250 emakkoa ja 2000 lihasikaa. Tuontisoijan tarve vähenisi merkittävästi koko Suomessa.
Matti Välttilä tähdentää, että tehtaan sijoituspaikaksi soveltuisi erityisen hyvin Somero, sillä lihantuotannon keskittymät sijaitsevat Lounais-Suomessa Someron ympärillä.
– Somerolle muodostuisi jalostavaa teollisuutta. Nyt täällä tuotetaan vain raaka-ainetta muualla sijaitsevan teollisuuden tarpeisiin.
Etanolitehtaan ohella Somerolle soveltuisi biokaasulaitos, joka tuottaisi eläinten lannasta sähköä ja lämpöä. Energiaa riittäisi myyntiin, ja jälleen Somero tienaisi tuotteiden jalostuksesta syntyviä euroja.
– Biokaasulaitoksesta jäljelle jäävä aine soveltuisi suoraan lannoitteeksi viljamiehille. Ympyrä sulkeutuisi. Täällä tarvittaisiin vähemmän tuontienergiaa, tuontivalkuaista ja tuontilannoitteita.
Välttilän ehdottamasta mallista hyötyisi koko maatalous, viljanviljelijät, lihantuottajat ja kaupunki.
– Bioenergia on Suomessa vääjäämätön pakko. Kun noususuhdanne taas alkaa, kipuaa tuontienergian hinta jälleen ylös. Jos maatalouden pitää tuottaa Suomeen ruokaa ja energiaa, vain tällä systeemillä se on mahdollista.

Lue myös:  Kolme pahnoilla