maanantai 21. 10. 2019

Viikon kuvat: Kiinalainen museopyörä, käsitöiden kriisi ja roskakalojen siivous

0

Elokuussa 1974 kiinalaisen Shijiazhuangin kaupungin kaduilla ajeli arvatenkin onnellinen mies. Wang Wei oli juuri saanut alleen mustanpuhuvan ja krominhohtoisen Chang-Jiang-merkkisen moottoripyörän. 750-kuutioinen Chang-Jiang on varustettu kiinteällä sivuvaunulla, ja äkkivilkaisulta sitä ei edes kiinalaiseksi tunnistaisi, sillä se näyttää tarkalta kopiolta BMW:n vanhoista moottoripyöristä.
Wang Wein ammatista pyörän nykyisellä omistajalla, somerolaisella Peter Nielsenillä ei ole tietoa. Arvata kuitenkin saattaa, että mikään takarivin taavi hän ei ollut.
Vuoden 1974 Kiinassa Chang-Jiang on ollut haluttu ja arvokas peli, katseenvangitsija ja arvatenkin statussymboli.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

 

KÄSITYÖT KRIISISSÄ. Erityisesti teknisen työn opettajat ovat huolissaan oppiaineen suosion romahtamisesta valinnaisena aineena. Käsitöissä opiskellaan nykyään sekä teknistä että tekstiilityötä. Opetussuunnitelma on vähentänyt käsityön vuosiviikkotunnit seiskaluokkalaisilta entisestä kolmesta kahteen. Muun muassa Teknisten aineiden opettajat TAO ry uskoo, että viikkotuntien vähentäminen yläkoulusta on johtanut siihen, ettei oppilas kiinnostu aineesta enää tarpeeksi valitakseen sen myös kasi- ja ysiluokille. Kuluneena lukuvuonna käsityötä on valittu 39 prosenttia aiempaa vähemmän. Somerolaisen Kiiruun koulun teknisen työn opettaja Vesa Helmi sanoo olevansa syvästi huolissaan oppiaineen kehityksestä. Arttu Messi (vas.) tekee vielä säätöjä vahvistimen sisäelementteihin, kun Atte Järvenpää (oik.) kokoaa jo omaa vahvistintaan. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

 

KIINALAINEN MUSEOPYÖRÄ. Mustanpuhuva ja krominhohtoinen Chang-Jiang-merkkinen moottoripyörä kerää katseita. Kun Peter Nielsen (oik.) pysähtyy huoltoasemalle tankkaamaan pyöränsä, 1974 valmistuneen Chang-Jiangin viereen ilmaantuu nopeasti joku arvuuttelemaan sen alkuperää. Bemarilta pyörä näyttää monen katsojan ja myös museokatsastuksia tekevän Hannu Laajajärven (vas.) silmään. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

 

ROSKAKALAT POIS. Someron Hirsjärvestä poistetaan roskakalaa eli sulkavaa, pientä lahnaa, särkeä, salakkaa ja ruutanaa. Mikko Mäkinen nostaa kalaa ylös hoitorysästä ja Jukka Kummunsalo odottaa vuoroaan. Saalista on tullut tähän mennessä jo lähes tuhat kiloa. Kuva: Sauli Kaipainen, Somero-lehti.

 

AMMATTIIN VALMISTUNEET. Keskiviikkona Natalia Antonova ja sadat muut saivat tutkintotodistukset ja ruusut Salohallissa, kun ammattiin valmistuneet kokoontuivat yhteiseen juhlaan. Ilo, haikeus ja pelkokin olivat läsnä koulutaipaleen loppuessa ja Suvivirren soidessa. Salon seudun ammattiopistosta valmistui lukuvuoden aikana yhteensä 630 opiskelijaa. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

 

JONO FUNIKULAARIIN. Ilkkumisen ja mediahuomion kohteeksi ympäri Suomen noussut Kakolan funikulaari aloitti liikennöinnin viikko sitten perjantaina itseironisissa juhlatunnelmissa. Avajaisissa rinnehissin ala- ja yläasemille muodostui kymmenien metrien jonot, kun innokkaat turkulaiset halusivat heti uutuuden kyytiin. Funikulaarin uskotaan olevan monen Turussa vierailevan turistin kokemuslistalla. Kuluvalla viikolla vinohississä on ollut useita teknisiä ongelmia. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

 

MAKU VAIHTUU NAPISTA. Turun yliopiston moniaistilaboratorion, Aistikattilan, seinille voidaan heijastaa kuvaa vaikka metsästä, lisätä erilaisia ääniä ja jopa tuottaa tuoksuja. Aistikattilassa tutkitaan, miten ympäristö vaikuttaa ruokailukokemukseen tai jopa muuttaa ruuan makua. Apulaisprofessori Mari Sandell kertoo, että vaaleanpunaisessa kirsikkatarhassa ruoka voi maistua makeammalta, kun taas vehreässä lehtimetsässä saattaa korostua karvas maku. Sandell maistaa kukkakaalijäätelöä lehtimetsäksi muutetussa Aistikattilassa. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

 

KUIVA KURITTAJA. Viime viikolla maskulaisen Kairisten tilan pellolla kohisi sadetin. Jokivedellä kasteltiin nurmirehukasvustoa, joka uhkasi näivettyä. Lypsytilalla ei haluttu ottaa riskiä, että sadosta menetettäisiin yhtä suuri osa kuin viime vuonna. Isäntä Jarmo Koslonen kertoo, että Kairisten tilan sadetusjärjestelmä ostettiin 2000-luvun alussa. Viime kesänä tilalla sadetettiin reilun kuuden viikon ajan. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

 

MYLLYLÄHDE LAITETTIIN KUNTOON. Oripään Myllylähde on kolmen hehtaarin kokoinen. Se on Suomen suurimpia lähteitä ja usean vuoden kunnostuksen myötä näyttää vielä aiempaakin isommalta. Mari Saarelainen ja Matti Kulmanen iloitsevat ruoppauksen myötä kirkastuneesta vesistöstä. Kuva: Katriina Reijonen, Loimaan Lehti.

 

KOULUTIE ALKAA KESÄLOMAN JÄLKEEN. Pakkahuoneentori oli tiistai-iltana täynnä jännityksen kihelmöintiä, kun kaikki Uudenkaupungin 145 eskarilaista olivat kokoontuneet eputettaviksi. Tulevat ekaluokkalaiset saivat kutreilleen eppu-lippikset ja päästivät jokainen lentoon ilmapallon alkavan koulutien merkiksi. Koulutiensä Uudenkaupungin ekaluokkalaiset pääsevät aloittamaan maanantaina 12.8.2019. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat.

 

ILMAN PÄIVÄKOTIA. Maria Mäkimattila Pyhärannan MLL:stä (vas.), Sanna Siivonen Ihoden koulun vanhempainyhdistyksestä, Tomi Nurmi Pyhärannan VPK:sta ja Henri Sainio Ihoden seutuyhdistyksestä toivoisivat, että näille perustuksille nousisi hirsipäiväkoti. Neljä ihodelaista yhdistystä vetosi Pyhäranan päättäjiin, että Ihoden päiväkotipäätöksellä on jo kiire. Lapset ja henkilökunta ovat olleet väistötiloissa vuoden 2017 lopulla tapahtuneen päiväkodin tulipalon jälkeen. Vuosi sitten yksityinen päiväkotiyritys oli tekemässä paikalle päiväkotia, mutta vetäytyi hankkeesta, kun päiväkotilasten lukumäärä oli pienempi kuin he olivat odottaneet. Sen jälkeen kunnassa on tehty selvitys toisensa perään, mutta eteenpäin vievää päätöstä ei ole tehty. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

 

ORVOKIT VAIHTUIVAT ROSKAAN. Kesämäen metsikkö Kaarinassa on nyt surullinen näky. Paikalle on levittäytynyt valtava määrä keto-orvokkeja – ja nyt myös jäte- ja roskakasoja. Tavallisesti paikalla on erittäin kaunista tähän vuodenaikaan. Kaarinan viheraluemestari Tiina Ranki kertoo, että vastaavia roskakasoja ilmaantuu säännöllisesti syrjäisiin paikkoihin. Niiden siivoaminen kuuluu tontin omistajan vastuulle. Kuva: Lukijan kuva, Kaarina-Lehti.

 

ENKKUA TANSSIEN. Marita Kraaman kehittämä enkkutanssi yhdistää hauskalla tavalla liikkumisen ja uuden oppimisen. Liedon Taatilan alakoulun oppilaiden mielestä enkkutanssissa hauskaa oli ihan kaikki: tanssiminen, englannin kielen oppiminen, yhdessäolo, nauraminen ja hassuttelu. KiddieJam-Enkkutanssi juontaa juurensa KiddieJamiin, mikä on Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2015 kehitetty pedagoginen tuote, jonka avulla tuodaan tanssilajikohtaista materiaalia alle kouluikäisten kanssa työskentelevien ohjaajien ja opettajien ulottuville. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

 

  • Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:
    Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.