Viihdyttävää kuvitelmaa

0
Oi, jospa kerran -musiikkinäytelmän ohjaaja Kaija Parko ympärillään koko tuotantotiimi. Kuva Marika Suuronen.

Kaija Parko on loihtinut Esakalliolle viihdyttävästi ja taidokkaasti toimivan musiikkinäytelmän, ”Oi jospa kerran”. Se kertoo kuvitteellisesti kolmen kuuluisan somerolaismuusikon, Baddingin, Monosen ja Nummisen kohtaamisista, kaikki yhdessä.
Tosielämässä näin ei tapahtunut. Tarina on fiktiota, mutta etenee kerronnallisesti niin taidokkaasti, että näin todella olisi voinut tapahtua. Mukana on tietysti ihan oikeatakin historiaa.
Samuel Shipway onnistuu riemastuttavasti roolissaan. Hän on kuin ilmetty M. A. nuorena, luova suhari, jonka päästä sinkoilee ideoita. Pertti Koivula vakuuttaa pitkän linjan konkarina osaamisellaan. Vaikkei hänen näyttelemänsä Mononen oikeasti laulanut, sopii sekin näytelmään kuin nenä päähän. Jani Forsman on Baddingin roolissa sekä herkkä että särkyvä.
Esitystä kantavat hienot laulut ja taidokkaat muusikot ja laulajat, niin Somerolta kuin myös kauempaa. Jonna Tervomaa osaa tulkita kappaleita niin, että ne iskevät syvälle tunteisiin. Biisivalinnat ovat osuvia, sillä mukana oli mukavasti myös harvemmin soitettuja helmiä.