Meneekö ojasta allikkoon?

0
Kirkkojärven rannoilla on liki kaikkea: on taajama-asutusta, maanviljelyä, teollisuutta, virkistyskäyttöä ynnä muuta toimintaa.

Pienellä kauhulla olen seurannut Paimionjoen entistämissuunnitelmia Somero-lehden palstoilla. Olen syntynyt Kirkkojärven rannalla ja muistikuvani järvestä ovat 40-luvun lopulta saakka. Muistan hyvin ajan ennen säännöstelyä.

Muistan keväiset tulvat ja kesien matalan veden ajat. Usein vesi keväällä nousi aika ylös Harjun pihalle ja sopivalla pohjoistuulella jäät nousivat nykyisen kaupungin venelaiturin viereiselle pellolle. Kesällä taas saattoi vesi olla niin vähissä, että Pappilan ja Harjun välissä keskellä järveä oleva matalikko oli lähes kuiva ja Rautelan kosken yli pääsi kivi kiveltä kävellen kuivin jaloin, kun sinne ajoin pienenä poikana miesten pyörällä rungon välistä polkien.

Kirkkojärven rantaan 50-luvulla rakennetun saunan epätoivottu vieras oli usein kynnyksen ylittänyt tulvavesi. Sitä ei tietääkseni ole tapahtunut säännöstelyn aikana.

Entäs sitten lohennousu? Oinasjärvellä asunut isoisäni Einari oli innokas kalamies ja hänen mukanaan pääsin joskus 50-luvun alussa kokemaan pitkää siimaa ja verkkoja Painionjärvelle. Kaapolan rannasta soudimme veneellä ja saalis oli kuhaa ja haukea. Lohesta hän ei puhunut muistaakseni koskaan, vaikka oli kalastanut siellä jo 20-luvulta lähtien.

Paljon puhuttua takaisinvirtausta on varmaan ollut jo ennen säännöstelyäkin. Pajulanjoki (Virkkaanjoki) kerää vetensä suurelta alueelta Tammelan rajalta saakka. Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoen toinen latva on lähellä Torron kylää ja toinen ulottuu Ypäjän rajalle saakka. Näin suuret vesimäärät eivät yksinkertaisesti mahdu Paimionjoen kapeikoista. Avo-ojien häviämisen myötä jokien vesi on muuttunut hyvin saviseksi ja näkyy siten kirkkaammassa Painion vedessä helpommin.

Entäs sitten veneily ennallistamisen jälkeen. Onko se edes tarpeellista?

Ei kai, mutta on se vaan aika kivaa kauniina kesäpäivänä. Mahdollisen ennallistamisen jälkeen tulee paljon hyviä veneitä ja laitureita myyntiin. Toivon vaan lumettomia talvia jatkossa, ettei ennallistettu järviketju tykkää huonoa ja rankaise ranta-asukkaita kovilla kevättulvilla. Lisäksi toivon, että ne jokiuoman 2010-luvulla ensimmäisen kerran nähneet konsultit tietävät ja hallitsevat asian paremmin kuin 70 vuotta järven rannalla asunut. Ehdotankin, että säästellään konsulteista ja pidetään Hovirannan padosta hyvää huolta.

Matti Alhoranta