Metka Kööri sai tehopäivän Ami Aspelundilta

0
– Keskivartalon tuen merkitys korostuu pitkiä fraaseja laulaessa, Ami Aspelund muistuttaa Sonja Tiilikaista (oik.), Pia Tuomosta ja Yrjö Uusi-Heikkilää.

Musiikin ja viihteen monitoiminainen Ami Aspelund vieraili Somerolla opettamassa metkakööriläisille laulutekniikkaa. Kuorolaiset paneutuivat muun muassa äänenmuodostukseen ja hengitykseen teorian ja käytännön harjoitusten avulla.

Ami Aspelund on laulaja ja näyttelijä, joka valmistui viisi vuotta sitten kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikan CVT-laulunopettajaksi. Metka Kööri sai uusia eväitä äänen soinnin hakemiseen ja äänen vuotamisen hillitsemiseen twang-harjoituksilla. Ankkojen tapaan vaakkumalla ja noidan käkätystä matkimalla haettiin twangia, joka saa äänen soimaan ja estää ilman vuotamisen.

– Syntyessämme äänessämme on valmiina twang: vauva tuottaa ääntä niin luonnollisella tavalla, ettei käheydy, vaikka itkisi tunnin, Ami Aspelund huomauttaa.

– Twang pitää virtaavan ilman aisoissa, jolloin ääni muuttuu kirkkaammaksi ja ilma riittää pidempään. Asetusta haetaan kohdalleen ääri-twangin kautta ja vähennetään painetta vähitellen.

Ääntä jäljittelevä englanninkielinen sana twang kuvaa äänentuottotapaa. Perus-twang löytyy, kun kurkunpään alaosan rustot lähentyvät toisiaan. Kieli on pidettävä litteänä, sen kosketuspinta poskihampaiden kohdalla ja kärki alhaalla.

– Siihen auttaa hymy! Tärkeää on myös pitää leuka ja huulet rentoina, Aspelund muistuttaa.

Kuorolaiset olivat innoissaan päivän annista.

– Keskivartalon tuestakin on hengityksen yhteydessä puhuttu vuosikaudet, mutta nyt tajusin, miten se tehdään, Markku Koskinen kiittelee.

– Ami selitti konkreettisesti asioita, joista usein puhutaan vain mielikuvin, Pirjo Rahkonen lisää.

Tuki syntyy uloshengitystä pidättelemällä. Siihen liittyy pallean pitäminen alhaalla ja rintakehän laajentaminen. Se taas onnistuu vetämällä vatsaa sisään navan kohdalta ja jännittämällä selkälihaksia. Samalla voi pyrkiä vetämään selkäänsä notkolle.

– Tuen merkitys korostuu pitkien fraasien ja voimakkaan äänenkäytön yhteydessä. Monesti fraasin lopputavut hukkuvat, kun laulajalta loppuu ilma kesken, Aspelund toteaa.

Hän yhdistää opetuksessaan tiukkaan teoriaan paljon huumoria ja leikkimielisiä harjoituksia saadakseen yhteispelin sujumaan.

– Pyrin antamaan esimerkkejä, joissa nauru on herkässä. Toiset kuorot heittäytyvät herkemmin kuin toiset. Somerolla onnistuimme hyvin! Kokemus oli hauska ja kuorolla hyvä henki, Aspelund kehuu.

– Kuorossa laulaessa on erittäin tärkeää kuunnella toisiaan ja saada syntymään yhteinen klangi. Omaan stemmaansa saa tukea stemmakavereiltaan, mutta on tärkeää oppia kuuntelemaan koko kuoroa, sillä kaikki stemmat tukevat toisiaan, hän muistuttaa.

Metkan Köörin uutena opettajana aloitti musiikin kandidaatti, Humppilan kanttori Annika Kuntsi (s. Kempe), joka on palannut synnyinmaisemiinsa opiskeltuaan Helsingissä ja työskenneltyään kanttorina Kalajoen seurakunnassa.

– Kuoro on saanut valtavasti uutta virtaa yhteistyöstä kuorolaulun todellisen ammattilaisen kanssa. Työstämme nyt täysillä joulukonserttia, yhdistyksen sihteeri Minna Filppu kertoo.

Elämänmittainen musiikkiura alkoi Apinamiehestä

Anne-Marie ”Ami” Aspelund (s.7.9.1953) on kotoisin Vaasasta. Siellä Danny eli Ilkka Lipsanen kuuli hänen laulavan soulia kellariravintolassa 1970-luvun alussa ja vaikuttui niin, että olisi halunnut lukiolaisen kiertueelleen saman tien. Tyttö tahtoi kuitenkin ensin hoitaa ylioppilaskirjoitukset, joten Danny Show sai Aspelundin mukaansa vuonna 1973.

Dannyn myötä Aspelund pääsi tuottaja Jaakko Salon talliin Finnlevylle. Ensimmäinen single oli Salon ja Dannyn löytämä jenkkiralli Apinamies, josta tuli suuri hitti.

Salo tuotti Veikko Samulin kanssa Aspelundin ensimmäisen levyn vuonna 1974. Sille päätyivät myös muun muassa Abba-laina Waterloo, Simon & Garfunkelin Hiljaisuuden äänet ja The Carpentersin Tänään huipulla ja Käy luonain eilinen.

Pääkaupunkiin muutettuaan Aspelund opiskeli laulua ja musiikkia Helsingin Konservatoriossa. Hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1983 kappaleella Fantasiaa, jonka sijoitus oli 11:s.

Hän sai vuonna 1984 Erikois-Emman ja voitti vuonna 1985 eurooppalaisen Knokke Cupin.

Ami Aspelundin levyjä on julkaistu pitkälti yli 20 musiikkityylin vaihdellessa folk-etnosta rokkiin, bluesiin, souliin, gospeliin, jazziin ja runosävellyksiin. Hän kirjoittaa lauluja myös itse suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ami Aspelund on työllistänyt itseään vuosien saatossa tanssi- ja ballroom-musiikilla, ravintola- ja laivashow´lla sekä erilaisilla teatteriproduktioilla. Hän on näytellyt muun muassa Uudessa Iloisessa Teatterissa, Helsingin ja Turun ruotsalaisissa teattereissa ja Samppalinnan kesäteatterissa. Viime kesänä hän loisti vanhan Maijan roolissa Salon Teatterin Myrskyluodon Maijassa Vuohensaaressa.

Somerolta Aspelund suuntasi sunnuntaiksi keikalle Jyväskylään. Aspelund keikkailee paitsi sooloartistina myös kahden bändin kanssa. Nostalgiabändi Roots up! soittaa 1970-luvun musiikkia hevimmästä päästä ja Good Times Jazz Band esittää dixielandia, negrospirituaaleja ja gospelia.

Seuraavalla keikallaan Helsingin Vuotalossa 1. lokakuuta Aspelund laulaa pohjoismaista musiikkia uudelta levyltään Så in i Norden.

Ami Aspelund asuu Raaseporin Tenholassa miehensä Hans Wikströmin kanssa.