Putkiremontti onnistui liian hyvin

0
Johannes Koroma

Vuosi sitten kerroin tässä lehdessä taloyhtiössämme alkaneesta miljoonien eurojen putkiremontista, josta jouduin vastuuseen ilman aikaisempaa kokemusta, saati ymmärrystä. Perinteinen putkiremontti oli tehtävä, koska kylpyhuoneet olivat 100-vuotiaassa talossa puoli vuosisataa vanhat. Vesieristykset ja -kalusteet eivät enää täyttäneet rakennusmääräyksiä. Kylpyhuoneet ja keittiöt purettiin atomeiksi.

Lukuisat ystäväni ja tuttavani satunnaisista kohtaamisista puhumattakaan pudistivat säälivästi päätään ja toivottivat onnea, kun kerroin joutuvani johtamaan liki kolmen miljoonan ja 200 asukkaan talon putkiremonttia. Urbaanit legendat kertovat uskomattomia tarinoita epäonnistuneista remonteista, myöhästyneistä hankkeista, kustannusten karkaamisesta ja riitelevistä osakkaista sekä menetetyistä yöunista.

Nyt samat henkilöt ovat lähes loukkaantuneita, kun kerron kaiken sujuneen hyvin, tai ainakin odotusten mukaisesti. Omista kauhukokemuksistaan tai silkasta kateudesta johtuen minua on jopa kielletty puhumasta onnistuneesta remontista.

Lisäksi olen nukkunut oikein hyvin evakossa täällä Somerolla. Niin hyvin, että päätimme jatkaa vapaaehtoista evakkoa edelleen.

Hanke päättyi alkuperäisen aikataulun mukaisesti ja ilmeisesti aika tarkasti myös sovitun urakkasumman puitteissa. Loppulaskua vielä ynnätään. Suunnittelijamme tiesi varoittaa yllätyksistä ja poikkeamista, joten niihin osattiin varautua. Vinoja seiniä ja lattioita oli oikaistava, liian ohuita seiniä lihotettava, sähköjen ja putkien vetoa piti tarkentaa, ilmanvaihtoa korjata ja sodanaikaiset pommien jäljet korjata. Suurimmat yllätykset olivat saunan vesivahingot ja hormiston selvittäminen. Kaikki vaativat erikseen päätöstä. Niihin meni aikaa ja rahaa. Varkaatkin huomasivat kellarienovien olevan auki.

Työmaakokouksia tarvittiin joka toinen viikko ja hallituksen kokouksia useammin kuin kerran kuukaudessa. Hankkeen selostamiseksi yhtiökokouksia pidettiin vuodessa neljä kertaa. Siinä sivussa opin paljon lvi-urakan johtamisesta. Surkeinta oli urakoitsijan lupaama näennäinen tiedotustoiminta asukkaille. Hallitus joutui sitä paikkaamaan sitä.

Strategiamme onnistui hyvin. Urakoitsijaksi ei valittu halvinta, mutta sitäkin kokeneempi perheyritys. Arvioimme, että sillä oli maineessaan eniten menettävää. Suunnittelijaksi valitsimme yrittäjän, jota koskivat samat ominaisuudet. Valvojiksi valitsimme parhaat, jotka olivat saatavissa. Siinä ei kannata säästää, ja siksi se olikin halpaa.

Suurimmat yllätykset järjestivät viranomaiset. Rättipatterit, kylpyhuoneiden lattialämmitys ja vesimittarit vaadittiin pakollisina, kunnes kävi ilmi, ettei vaatimukselle ollut perusteita. Silloin ne olivat jo asennettu. Nyt ilman lämmönsäätöä kuumavesijohtoon (pakollinen vaatimus) liitetyt rättipatterit pitävät kylpyhuoneen huonosti lämmitetyn saunan lämpöisenä. Viranomaisen selityksen mukaan syynä on asukkaiden typeryys. Kylpyhuoneet olisivat kylmiä ja bakteerit jylläisivät putkissa, jos asukkaat kopeloisivat lämmönsäätöä. Nyt niitä pitää tuulettaa muualle asuntoon.

Vesimittarit osoittivat heti tarpeellisuutensa, sillä osa asukkaista ei olisi halunnut maksaa vesimaksua ajalta, jolloin eivät voineet asua huoneistoissan. Jouduin kertomaan heille voimassaolevasta oikeuden päätöksestä. Vastaisuudessa ei tarvitse väitellä asukkaiden lukumäärästä, kun vedestä maksetaan kulutuksen mukaan.

Tuuletus päätettiin hoitaa painovoimaisesti ulkolämpötilaan reagoivin venttiilein. Niiden suodattimien vaihtaminen siirrettiin huoltoyhtiölle, sillä muutoin niitä ei koskaan vaihdettaisi. Vastuu palovaroittimien paristojen vaihdosta meni samaan paikkaan.

Suurimmat yllätykset tulivat osakkailta, jotka päättivät tehdä itse remonttia samaan aikaan. Ulkopuolisia urakoitsijoita ei hyväksytty työmaalle, mutta osakasta ei voi kieltää puuhastelemasta asunnossaan. Liian moni huomasi olevansa saneerauksessa surkea amatööri. Hankkeet viivästyivät ja niiden valmistuttua lvi- ja sähköliitokset jokainen joutui maksamaan omasta kukkarostaan.

Putkiremontti valmistui ajallaan ja sovitun urakkasumman mukaisesti. Edessä on nyt viiden ullakkoasunnon rakentaminen. Ystäväni puistelevat päätään entistä kiivaammin. Omakohtaiset kertomukset häiriöistä, vesivahingoista, askelteen äänistä ja taloudellisista katastrofeista ovat jo minullekin tuttuja.

Ennakkosuunnittelussa on jälleen törmätty pahimmin viranomaisten itsepäisiin näkemyksiin. Pihalle halutaan mukulakiviä, viherkattoja, puita, jätekatoksia ja pyörätelineitä enemmän kuin sinne mahtuu. Vaikeinta on selittää rakennusvalvonnalle, ettei pihalla ole kasvien tarvitsemaa multaa, koska autotallin katto on pihan lattia. Silti uskon onnistumiseen. Katsotaan vuoden kuluttua.

Johannes Koroma

pääkonsuli