Salo haluaa ostaa Somerolta vettä

1

Vesijohtoverkostojen yhdistäminen nousi jälleen esille

Salossa on kipristelty veden heikon saatavuuden kanssa pitkään. 14 vuotta sitten laadittiin Salon seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2005–2030. Yhtenä kohtana suunnitelmassa oli mukana Salon ja Someron vesijohtoverkostojen yhdistäminen.

Suunnitelman jälkeen Salossa päätettiin kuitenkin käynnistää vedenhankinta Kiikalan Kaskistonnummen ja Someron Kalattomannotkon Natura-suojellulta alueilta. Salo rakensi putket ja aloitti pumppaukset, joiden seurauksena oli vedenpintojen putoaminen ja luontoarvojen selkeä sekä mahdollinen pysyvä vaarantuminen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Salon Veden lupahakemuksen vajaa vuosi sitten, josta Salo valitti. Valituksen läpimeno vaikuttaa niin epätodennäköiseltä, että Salon on mietittävä tilalle lisää vaihtoehtoja, sillä Kukinhuoneenharjun vedenottamonkin rakentaminen Suomusjärveltä etenee hitaasti.

Nyt Salon ja Someron vedenhankintayhteistyöstä on valmistunut alueellinen yleissuunnitelma. Sen mukaan ensimmäisessä vaiheessa, vuoteen 2025 mennessä Someron ja Salon vesijohtoverkostot voidaan yhdistää kolmesta kohtaa. Pisimmillään Salon ja Someron verkostot yhdistävän putken pituus olisi 22 kilometriä ja lyhimmillään 1,5 kilometriä. Rakentamiskustannusten arvioidaan olevan näiden osalta 2,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 vedenkulutus oli Somerolla 1 700 kuutiota päivässä ja Salossa 8 100 kuutiota. Salossa kulutuksen arvioidaan kasvavan ja Somerolla laskevan.

Someron Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kalle Maaranen kertoo, että tässä vaiheessa on puhuttu noin 1 000 kuution vedenmyynnistä, mikä nostaisi Somerolta käyttöön otettavan veden kokonaismäärää vajaalla 60 prosentilla. Uusia lupia Someron ei kuitenkaan tarvitse hakea, sillä nykyiset vedenottoluvat ovat omaan tarpeeseen nähden reilusti yläkanttiin.

– Salo ostaisi vettä jatkuvasti tai tarvittaessa, eikä mitään täsmällisempiä sopimuksia ole vielä tehty. Myös määrät ovat tässä vaiheessa tarkentamatta. Lisäksi pitää tarkastelle, millä tavoin parhaiten Someron nykyisiltä ottamoilta ja verkostosta voitaisiin Salon suuntaan johtaa, Maaranen toteaa.

Myytävälle vedelle on myös määriteltävä hinta.

– Siitä ei ole juurikaan puhuttu. Tyypillisesti myyntihinta naapurille on vastaavissa tapauksissa alempi kuin heidän kuluttajahintansa. Myytävän veden hinnasta päättää vesihuoltoyhtiön hallitus.

Seuraavaksi Someron Vesihuolto, kaupunginhallitus sekä lähialueen kunnat ynnä muut antavat oman kirjallisen näkemyksensä ely-keskukselle. Niitä seuraavat mahdolliset jatkoneuvottelut ja suunnittelu. Paljon on vielä tehtävää ennen varsinaisia kaivuita.

Vuoteen 2040 ulottuvalla tähtäimellä Salo voisi ostaa vettä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Sen hankkeen hinta on Salolle huomattavasti rankempi, 8,6 miljoonaa euroa.

Tärkeintä Maaraselle on se, että vesi riittää paikallisesti. Kuten Salossa, niin myös täällä on etukäteen huomioitava mahdolliset ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjavesiin.

– Someron vesillä on tarkoitus kattaa oma paikallinen tarve nyt ja tulevaisuudessa. Jos jotain jää yli, niin sitä voidaan myydä. Odottelemme yhteenvetoa ely-keskuksen pyytämistä lausunnoista, jonka jälkeen keskustellaan jatkosta.

Yleissuunnitelman ovat laatineet Varsinais-Suomen ely-keskus, Salon Vesi, Someron Vesihuolto Oy ja Varsinais-Suomen liitto.

Kalle Maaranen, 46, aloitti 19. elokuuta työt Someron Lämpö Oy:n ja Someron Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajana. Helsingistä lähtöisin oleva Maaranen on koulutukseltaan ympäristöalan insinööri ja filosofian maisteri samalta alalta. Hän on asunut pisimpään Mikkelissä, mutta myös Huittisissa ja viimeksi Heinolassa, jossa hän toimi kaupungin vesihuoltoinsinöörinä, kuten oli Huittisissakin.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Kalle Maaranen asuu nyt viikot Somerolla ja vakituinen asunto on edelleen Heinolassa.

– Tämä työ Somerolla vaikuttaa sellaiselta, kuin oletinkin. Vesihuollon puolella on aika paljon uusia juttuja, jossa on aina omat mielenkiintoisuutensa. Lämpö on itselle enemmän uusi, kiinnostava ala. Täällä on uusi lämpölaitos, mikä on hyvä asia, ja jossa kapasiteettia riittää.

1 KOMMENTTI

  1. Ehdotan, että ei myydä tippaakaan. Salolaisten kaveerauksella on ketunhäntä kainalossa korjatakseen munauksensa Natura-alueen vedonotossa ja alueen pilaamisessa. Salolla on omia vesialueita vaikka kuinka esim. Perniössä, Halikossa, Kiskossa, Suomusjärvellä jne. jne. Käyttäköön niitä.

Comments are closed.