Omatoimikirjasto on mainio lisäpalvelu

0
Somerolaiset tutustuivat Karkkilan kirjaston omatoimikirjastoon. Väkeä opasti kirjastonjohtaja Sirkka Ylander.

Sivistyslautakunta jätti omatoimikirjaston synnyttämisen tuonnemmaksi. Kaupungin kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa hankkeeseen esitetty liki 100 000 euron summa oli jätettävä ensi vuoden talousarvioesityksestä.

– Lautakunta piti asiaa kuitenkin tärkeänä ja selvittämisen arvoisena. Omatoimikirjasto on tulevaisuutta ja uskon, että se parin vuoden sisällä meilläkin toteutuu, kommentoi Someron kirjastonjohtaja Laura Tyysteri.

Hän kertoo, että asiakaskyselyissä päällimmäiset toiveet ovat olleet laajemmat aukioloajat ja että Someron kirjastoa voisi käyttää itsenäisesti.

Omatoimikirjasto tarkoittaa, että normaalien aukioloaikojen ulkopuolella kirjastoon pääsee sisään lukemaan, lainaamaan, palauttamaan aineistoa ja käyttämään rajatusti kirjaston palveluita, kun paikalla ei ole henkilökuntaa.

Tyysteristä omatoimikirjasto lisää joustavuutta kirjastonkäyttöön.

– Kirjasto on julkinen palvelu, jota me kaikki verovaroillamme kustannamme. Onhan se epäreilua, jos kustantamaansa palvelua ei pysty käyttämään, esimerkiksi jos työskentelee toisella paikkakunnalla eikä pääse normaaleina aukioloaikoina kirjastoon.

– Lisäksi on sääli pitää iso talo tyhjänä ja kattava lainakokoelma lukkojen takana, jos asiakkaat voisi tekniikan avulla päästää kirjastoon vaikkapa sunnuntaisin, jatkaa Someron kirjastonjohtaja.

Laura Tyysteri muistuttaa omatoimikirjaston olevan nimenomaan lisäpalvelu lakisääteiselle peruspalvelulle.

– Ei ole tarkoitus vähentää nykyistä henkilökohtaista palvelua, kuten neuvojen antamista ja auttamista tiedonhankinnassa. Niitä tarvitaan aina. Sitä paitsi kaikki eivät halua tai osaa käyttää tekniikkaa.

– Kirjasto on myös hyvinvointipalvelu. On joku paikka, jossa kohdata muita ihmisiä. Kirjasto ehkäisee joidenkin ongelmien etenemistä. Kirjastokohtaaminen voi olla jollekin päivän ainoa kontakti, muistuttaa Tyysteri.

Karkkilassa saa käyttää omatoimikirjastoa vain sopimuksesta

Somerolaiset olivat porukalla tutustumassa Karkkilan kirjastoon, jossa omatoimikirjasto on toiminut nykyisellä tehollaan parisen vuotta. Kirjojen lukemisen, lainaamisen ja palauttamisen ohella sieltä voi noutaa varaamansa aineiston varaushyllystä. Asiakastietokoneet ja tulostus sekä kopiointi ovat käytettävissä. Tietokoneiden käyttöön vaaditaan kirjastokortti ja tunnusluku.

Kirjastossa on tallentava kameravalvonta. Kirjastoa valvotaan etäyhteydellä.

Karkkilan kirjastonjohtaja Sirkka Ylanderista homma on toiminut suhteellisen hyvin. Omatoimikirjastossa ei ole häiriköity eikä varastettu materiaalia.

– Maanantaiaamuisin on ehkä hieman enemmän järjestelyä viikonlopun jälkeen, kuten kirjojen palauttamista paikoilleen ja siivoilemista.

Hän arveli syyksi sen, että jokaisen omatoimikirjaston käyttäjäksi haluavan kanssa tehdään käyttöoikeussopimus. Sitä haetaan kirjallisesti kirjaston asiakaspalvelusta.

– Opastamme samalla jokaista hakijaa henkilökohtaisesti ja kerromme, mitkä ovat omatoimikirjaston säännöt, mitä sopimus oikeuttaa ja velvoittaa. Käyttöoikeuden saadessaan asiakas sitoutuu näihin käyttösääntöihin.

Eli pelkällä tavallisella kirjastokortilla ei pääse Karkkilan omatoimikirjastoon, vaan käyttöoikeutta pitää hakea.

Huoltaja hakee alle 15-vuotiaan asiakkaan omatoimikirjaston käyttöoikeuden ja vastaa kirjaston käytöstä.

– Siinä meillä on ollut muistuteltavaa, että kortti on henkilökohtainen. Samalla ovenavauksella ei saa päästää sisään muita, paitsi omia perheenjäseniä. Kortin käyttäjä on vastuussa joukosta, joka hänen kanssaan samalla ovenaukaisulla tulee sisään, selvittää kirjastonjohtaja.

Jos huoltaja vierailee kirjastossa lastensa kanssa, riittää että vain huoltaja kirjautuu sisään.

Edetä voi myös vaiheittain

Karkkilassa omatoimikirjasto toteutui vaiheittain. Kun vuonna 2012 kaupungintalon palvelupiste oli remontissa, niin palvelu siirtyi hetkeksi kirjastoon.

– Kun kaupungin palvelupiste oli auki, niin ajatteltiin, että voi meille kirjastoonkin tulla arkiaamuisin. Hankittiin tiedonhakukoneet sekä lainaus- ja palautusautomaatti, selvittää Ylander.

Laitteita pystyttiin uusimaan hankerahalla vuonna 2014. Seuraavana vuonna kehitettiin kamera- ja kulunvalvontaa. 30 000 euron rahoitus tuli samalta vuodelta säästyneistä investointimäärärahoista. Siitä kului 22 000 euroa.

Kevään 2016 aikana valmisteltiin omatoimikirjastopalveluiden käyttöönottoa. Ensimmäinen uuden järjestelmän varassa toimiva aukiolopäivä oli kesäkuun alussa.

Seuraavana vuonna hankittiin paloilmoitinlaitteisto, toinen kulunvalvontayksikkö, joka tuli ulko-ovelle, muutama kamera ja yksi automaatti lisää. Myös asiakaspalvelupisteen tiski ja kalustoa uusittiin. Kuluja tuli lisää noin 31000 euroa. Aluehallintovirastosta Karkkilan kirjasto sai erityisavustusta noin 3 500 euroa kulunvalvontaan, kameraan ja automaattiin.

Kesällä 2017 omatoimikirjaston aukioloaikoja laajennettiin. Arkisin omatoimikirjaston pääsee kello 7 ja iltaisin voi olla kello 20:een, paitsi perjantaina kello 18:aan. Viikonloppuisin se on auki 7–15.

– Emme halunneet omatoimikirjastosta lämmittelytilaa viikonlopuiksi. Siksi aika rajattiin kello 15:een. Ongelmia ei ole ollut. Ehkä se johtuu sijainnista, sillä kirjasto ei ole aivan keskustassa. Tänä syksynä viikonlopun aukioloja laajennettiin kello 18 saakka.

Kirjastonjohtaja Laura Tyysteri sanoo, että vaiheittainen eteneminen voisi olla hyvä tapa edetä Somerollakin: esimerkiksi hankkia aluksi lainaus- ja palautusautomaatit.

– Silloin asiakkaat voisi päästää sisään palauttamaan ja lainaamaan, kun henkilökunta on jo talossa, mutta asiakaspalvelu ei ole vielä auki, pohtii Tyysteri.

Tyytyväisyys lisääntyy

– Omatoimikirjastolla saimme laajennettua palveluamme. Lainausmäärät eivät niinkään ole nousseet. Mutta tyytyväisyyttä omatoimikirjasto on lisännyt, kertoo Karkkilan kirjastonjohtaja.

Asiakkaat ovat mielissään, kun voivat mennä kirjastoon silloin, kun on heille paras hetki.

– Viikonloppuisin meillä käy paljon perheitä; perheet hengailevat kirjastossa.

Laura Tyysteristä kuulosti mainiolta, että perheet ovat ottaneet kirjaston omakseen.

– Nyt ollaan huolissaan lasten vähäisestä lukemisesta ja lukutaidosta. Omatoimikirjastohan tukee lasten lukemista.

Laura Tyysteri oli tyytyväinen Karkkila-vierailuun.

– Saimme Karkkilasta paljon hyviä ohjeita, joita katsastella omaa omatoimikirjastoa suunnitellessa.

Kirjastoon, kun itselle paras hetki

Retkellä mukana ollut äidinkielenopettaja Helena Jalo pitää omatoimikirjastoa hyvänä ideana.

– Omatoimikirjastossa on mahdollisuus käydä rauhassa, silloin kun on aikaa ja itselle paras hetki.

Jaloa huoletti aluksi, ollaanko omatoimikirjastolla vähentämässä työntekijöitä ja henkilökohtaista palvelua. Hän huokaisi helpotuksesta, kun kuuli, ettei henkilökohtainen palvelu ole häviämässä minnekään.

– Asiantuntevat kirjastovirkailijat ovat tärkeitä kirjojen maailmaan tutustuttamisessa. He ovat kaikkien apuna, mutta erityisesti lasten ja nuorten. Heitä tarvitaan tänä tietokoneaikana.

14-vuotias Aleksandra Topchii ja 13-vuotias Belina Bytyqi käyttävät kirjastoa ahkerasti ja lukevat paljon.

– Aina ei pääse eikä ehdi kirjastoon aukioloaikoina. Omatoimikirjasto antaa enemmän mahdollisuuksia käyttää kirjastoa, miettii kaksikko.

– Saa rauhassa lukea, opiskella ja etsiä tietoa, pohtii Topchii.

Kahdeksasluokkalaiset Bytyqi ja Topchii eivät pidä siitä, että omatoimikirjaston käyttöön olisi ikäraja. He sanovat alaikäisten olevan vanhempiensa vastuulla.

– Kirjaston pitää olla avoin jokaiselle. Lukeminen kuuluu kaikille.

Karkkilan kirjaston arkipäivien asiakaspalveluajat ovat useita tunteja suppeammat kuin Someron kirjaston; olivat sitä jo ennen omatoimikirjastoa.Lauantaina palvelutiski ei ole auki, eikä Karkkilassa ole lainkaan kirjastoautoa.

Karkkilan kirjastossa on vähemmän työntekijöitä kuin Somerolla: Karkkilassa 4,8 henkilötyövuotta ja Somerolla 7,8. Somerolla kirjastoauto vie yli yhden henkilön työvuoden.

Someron kokoelma on 98 300 ja Karkkilan 49 300. Rakennus on Somerolla suurempi ja uudempi, Karkkilassa toimitaan vanhassa tehdasrakennuksessa, jossa on muitakin käyttäjiä.