Paljon kysymyksiä viranhaltijoille

0
Seniorikuntalaisten kysymyksiin vastailivat vammaistyön sosiaalityöntekijä Jaakko Kaunisto, Somero-opiston kurssisihteeri, yt-koordinaattori ja kaupunginvaltuutettu

Senioriparlamentti kokoontui ensimmäisen kerran

Someron Vanhusneuvoston, Eläkkeensaajien sekä Eläkeliiton Someron yhdistyksen koolle kutsuma senioriparlamentti kokoontui täkäläisittäin historialliseen ensimmäiseen istuntoonsa parhaillaan vietettävällä Vanhustenviikolla.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Pertti Tamminen totesi seurakuntakeskuksessa, että malli oli saatu ja kopioitu Somerolle Turusta, jossa senioreiden tekemiin kysymyksiin on saatu vastaamaan niin kaupungin viranhaltijoita kuin johtavia poliitikoita. Someron parlamentista kuitenkin puuttuivat paikalle kutsutut valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat.

Vanhustenpäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1954 ja Vanhustenviikkoa vuodesta 1972. Tänä vuonna viikon teemana on ollut Varaudu vanhuuteen , jota Tamminen peräsi myös viranhaltijoilta.

– Tämä slogan on hyvä ihan kaikenikäisille, sillä me kaikki ikäännymme koko ajan. Somerolla on yli 65-vuotiaita eläkkeellä olevia ihmisiä noin 30 prosenttia kuntalaisista. Ennusteiden mukaan 10 vuoden päästä heitä on jo 39 prosenttia. Määrä ei sentään siitä kovin paljon muutu 20 vuoden päästä, mutta on kuitenkin hieman yli 40 prosenttia.

– Tämän päivän 45-vuotiaat ovat 20 vuoden päästä 65-vuotiaita, elikkä kohderyhmää alamme olla varmaankin kaikki täällä olevat. Ja kokemuksesta voin kertoa, että se aika 45:stä 65:een meni tosi nopeasti, Tamminen muistutti.

Heti esittelykierroksella parlamentin jokainen vastaajaosapuoli kertoi, millä tavoin kukin ottaa päätöksiä ja esityksiä tehdessään huomioon ikäihmisten tarpeet. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen totesi omassa puheenvuorossaan, että hänen pitää työssään käsitellä kohderyhmän tarpeita talouden kokonaisresursoinnin kannalta.

– Meillä senioriväestön määrä tulee kasvamaan edelleen ja nuorten määrä laskee, kuten yleisesti Suomen kunnissa tulee käymään. Asioiden valmistelussa ja talousarvioiden tekemisessä meidän täytyy olla valmiita hyväksymään, että vanhuspuolella, siis lähinnä perusturvan osastolla, kustannusten nousua tulee jatkossa olemaan.

– Vastaavasti sivistyspuolelta, jossa kustannukset lasten ja nuorten osuuksien vähentyessä pienenevät, joudumme ottamaan resursseja ja ohjaamaan niitä senioriväestön puolelle. Mutta totta kai kaikki väestöryhmät huomioidaan tasapuolisesti asioiden valmisteluissa. Meidän velvollisuutemme kunnassa on tehdä näin, Suikkanen muistutti.

Esteettömyysasia nousi esille monen viranhaltijan puheissa. Tilaisuuden juontaja Pertti Tamminen huomioi tämän takia erikseen lämpimillä kiitoksilla teknistä toimea.

– Se on hoitanut erittäin hienosti tiettyjä esteettömyyksiin liittyviä asioita, Tamminen totesi.

Varsinaisista kysymyksistä ensimmäinen oli: ”Huomasin, että Somero on konserni? Eli Someroa johdetaan kuten liikelaitosta? Miksi Somerosta on muodostettu liikelaitos, konserni?” Siihen liittyi myös toinen kysymys: ”Kaupungin kaikki toiminnat on järjestetty osakeyhtiömuotoon; ihmettelen tätä?” Nämä kysymykset sai luottamushenkilöjohdon sijaan vastattavakseen kaupunginjohtaja Suikkanen.

– Liikelaitoksia Someron kaupungilla ei ole yhtään, mutta konserniyhtiöitä on. Sellaisia, joiden osakkeet kaupunki omistaa 100- tai vähintään 50-prosenttisesti. Kaikkea ei toki ole yhtiöitetty. Hyvin suuri, valtaosa kaupungin tai kaupunkikonsernin palveluista on peruskaupungin itsensä tuottamaa tai järjestämää.

Kaupungin yhtiöitä ovat vesihuolto, kaukolämpö, Talkkari ja Somerasuntojen vuokra-asuntotarjonta. Kaupunki kuuluu niin ikään Vanhaintuki-yhdistykseen, jolla on vuokra-asuntotarjontaa ja lisäksi kaupungilla on muutama asunto-osakeyhtiö. Lisäksi Somerolla on vanhuspalveluita Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen ja sen kiinteistöyhtiön kautta, jotka tulivat Someron Kuntokotiyhdistyksen lakattua Someron kaupungille.

– Kuntalain mukaan sellaiset toiminnot, joissa kunta toimii markkinoilla, eli yrityksillä on vastaavat mahdollisuudet tuottaa palveluja, pitää kunnan lainkin mukaan nykyään tuottaa pääsääntöisesti yhtiömuotoisesti. Se tuo mukanaan erilaisia vapauksia toimia, jos kyse on lakisääteisestä toiminnasta, Suikkanen muistutti.

Kunnalla on myös muutamia yrityskiinteistöjä, jotka ovat mukana peruskunnan taseessa. Jos niidenkin toiminta on vähänkin laajempaa, kasvaa myös yhtiöittämistarve.

– Tarkoitus ei ole ”piilotella” mitään toimintaa tai päätöksentekoa jossakin tietyllä toimialalla, vaan asiat perustuvat lakiin.

Senioriparlamentissa käsiteltiin muun muassa kilpailutusta, mitä mahdollisuuksia siinä olisi Somerolla vetää niin sanotusti ”kotiin päin”. Ne todettiin vähäisiksi, mutta ei kuitenkaan niin olemattomiksi, etteikö niitä täälläkin kannattaisi käyttää hyväksi.

Viranhaltijoilta kysyttiin muun muassa myös siitä, mikä määrittelee liikunnan ja kulttuurin avustusten jakamisen; onko asiassa käytössä joitain mittareita ja millaiset mittarit ovat käytössä.

Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm kertoi, että ensi vuoden aikana tullaan uudistamaan liikunnan ja kulttuurin avustusten jakamisperusteita.

– Entistä enemmän kunnan palveluissa painottuu hyvinvointirooli. Se tulee näkymään avustusten jakamista. Siihen, millä tavalla se tulee näkymään, en osaa ottaa vielä kantaa.

– Perinteisesti avustusten jakamisessa on kirjattu ylös jäsen- ja harrastajamäärät, harrastustapahtumat, muut tapahtumat ja niin edelleen. Varmasti tulen ottamaan ikäihmisten asiat näkökulmassa huomioon, Mäkelä-Rönnholm lupaili.