Jokaisen pankkiasiat pystytään hoitamaan, vaikka mobiilit ja direktiivit painavat päälle

0
Pankkiasiat voi hoitaa nykyisin pelkästään myös älypuhelimella tai tabletilla, tietokone ei ole välttämätön.

Suomalaiset pohtivat, miten pystyvät hoitamaan pankkiasiansa, kun direktiivit pukkaavat päälle. Maksupalvelulain muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia tunnistus- ja vahvistusvälineille: tili- ja korttitietojen katseluun sekä maksujen käynnistämiseen. Pahvinen avainlukulista ei tulevaisuudessa enää riitä.
Mitä jos ei omistakaan älypyhelinta, tietokonetta eikä muutakaan härpäkettä? Onnistuuko maksaminen enää pankkitiskillä? Pakotetaanko väki hankkimaan laitteita, jotta pystyy hoitamaan asioitaan? Avainlukulistoilla tunnistaudutaan verkossa myös valtion palveluihin.
Lounaismaan Osuuspankin ja Someron Säästöpankin virkailijat vakuuttavat, että kaikille löytyy keino hoitaa pankkiasiansa.
– Jokaiselle löydetään sopiva tapa hoitaa arjen pankkiasiat. Meidän työhön kuuluu yhdessä asiakkaan kanssa katsoa, mitkä maksutavat sopivat parhaiten ja opastaa niiden käytössä, vakuuttaa Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Mari Moisio.
– Asiakkaat ovat olleet hyvin tietoisia syyskuussa tulleista direktiivimuutoksista ja muutama on käynyt konttorilla kysymässä asiasta ja miettinyt, toimiiko verkkopankki samalla tavalla kuin ennen. Someron Säästöpankissa palvelut toimivat toistaiseksi samalla tavalla kuin ennen, joten pahvikortin käyttöön ei ole tullut muutoksia.
Pankinjohtaja Jukka Tuominen Lounaismaan Osuuspankista kertoo, että uudistukset on pääosin otettu hyvin vastaan.
– Mahdolliset yksittäiset epäselvyydet on selvitetty nopeasti.
– Olemme järjestäneet konttoreillamme, myös Someron konttorilla, Varmuutta verkkoon -tilaisuuksia, joissa mobiilin käyttöön ja tunnistautumiseen liittyviä asioita on käyty yhdessä asiakkaiden kanssa läpi.
Hän muistuttaa, että uuden lainsäädännön lisäksi asiakaskäyttäytyminen on muuttunut mobiililaitteiden yleistyttyä. Asiakkaat haluavat joustavuutta.
– Asioinnin sujuvuuden merkitys kasvaa.
Säästöpankin Mari Moisio toteaa vakaasti, että henkilökohtaista palvelua jatketaan, eikä kassapalveluja olla lopettamassa.

Säästöpankissa tunnuslukulista vielä riittää, osuuspankissa verkkopankkiin tarvitaan lisävarmistus

Eurooppalainen PSD2-direktiivi astui voimaan syyskuussa. Maksupalveludirektiivin tarkoituksena on muun muassa tehdä pankkipalveluista entistä turvallisempia.

Direktiivi on taustalla nyt tapahtuville muutoksille, jotka liittyvät verkkopankin kirjautumiseen.

Lakimuutos vaati niin kutsuttua vahvaa tunnistamista pääsääntöisesti aina käytettäessä tilitieto- ja maksupalveluita – myös pankin omissa maksamisen palveluissa.

Direktiivi velvoittaa myös luopumaan perinteisistä pahvisista tunnuslukulistoista ja sen vuoksi pankit ovat jo viime vuosina miettineet vaihtoehtoisia tapoja pahvikortin tilalle.

– Säästöpankissa direktiivi ei ole vielä aiheuttanut muutoksia verkkopankin kirjautumisen suhteen eli pahvinen turvalukukortti toimii edelleen samalla tavalla, kertoo rahoituspäällikkö Mari Moisio Someron Säästöpankista.

Hän sanoo, että muutoksia on kuitenkin direktiivin myötä tulossa.

– Niistä tiedotetaan erikseen, kun uusi vaihtoehtoinen kirjautumistapa on julkaistu. Ajatus kuitenkin on, että verkkopankkiin on myös jatkossa mahdollista kirjautua ilman älypuhelinta.

Lounaismaan Osuuspankissa on jo käytössä uusi tapa tunnistautua verkkopankkiin. Tunnuslukulistat ovat edelleen tukena, mutta ilman kännykkää niiden käyttö verkkopankissa ei enää onnistu.

Pankinjohtaja Jukka Tuominen Lounaismaan Osuuspankista kertoo, että verkkopankissa tarvitaan kännykkä, johon varmistuksen voi lähettää tekstiviestillä. Sen ei tarvitse olla älypuhelin.

– Asiakkaalle lähetetään tarvittaessa tekstiviestinä avainlukulistan tunnusnumero, jota vastaava avainluku syötetään palveluun. Mikäli asiakkaalla ei ole lainkaan matkapuhelinta, pankkiasioiden hoito onnistuu vain konttorissa tai puhelinpalvelussa. Eli jos tulee yhtäkkinen asia, niin kannattaa soittaa valtakunnalliseen asiakaspalveluun, neuvoo osuuspankin Tuominen.

Verkkopalvelutunnukset ovat aina henkilökohtaiset eli yhteiskäyttöinen puhelin ei käy.

Tili voi olla hankittu myös lapselle, jolla ei ole puhelinta.

Kun vanhemmat hoitavat lastensa tai muiden omaistensa asioita, niin heidän pitää tehdä valtuutus tilin hoitamiseen, jolloin he voivat hoitaa tilejä omilla tunnuksillaan ja puhelimensa avulla.

Jukka Tuominen sanoo, ettei avainlukulista ainakaan vielä ole poistumassa käytöstä.

– Pankin avainlukulista on toistaiseksi ainoa tapa kirjautua esimerkiksi Kelan ja valtion muihin palveluihin. Mobiiliavaintakin käyttävien asiakkaiden tulee myös jatkossa säilyttää avainlukulistansa, muistuttaa Tuominen.

Hän sanoo, että verkkomaksamiseen, esimerkiksi konserttilippujen hankkimiseen, ei välttämättä tarvita mobiiliavainta, mutta pelkkä avainlukulistakaan ei välttämättä riitä, vaan saatetaan tarvita lisäksi tekstiviestivahvistus.

Laskuja voi maksaa edelleen konttorissa, suoramaksuna tai maksupalveluna

Ellei asiakkaalla ole tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia, laskut voi maksaa pankin konttorissa, suoramaksusopimuksella tai maksupalvelun avulla.

– Ellei ole mahdollisuutta käyttää verkkopankkia, helpoin ja turvallisin tapa laskujen maksuun on suoramaksu, joka on asiakkaalle maksuton, selvittää pankinjohtaja Jukka Tuominen.

– Suoramaksusopimus tehdään laskuttajakohtaisesti pankissa ja silloin lasku veloitetaan suoraan asiakkaan tililtä ja asiakas saa ennakkoilmoituksen tulevasta veloituksesta, sanoo rahoituspäällikkö Mari Moisio.

Perinteinen maksupalvelu on myös edelleen käytössä. Laskujen tilisiirto-osan voi jättää IBAN-tilinumeron ja allekirjoituksen täytettyään pankin maksupalvelukuorissa postiin vähintään 7 pankkipäivää ennen eräpäivää, jolloin pankki maksaa laskun asiakkaan tililtä eräpäivänä.

Kassapalveluissa on myös mahdollista maksaa laskuja, mutta se on kallein tapa. Edullisin keino maksaa laskut on hoitaa ne verkkopankin kautta e-laskuina.

Laskun maksu on verkkopankkiasiakkaalla helppoa e-laskujen myötä, kun laskutiedot kilahtavat sähköisesti suoraan verkkopankkiin eikä tarvitse naputella itse pitkiä numerosarjoja. E-lasku voidaan valita velottumaan tililtä suoraan itsestään tai vasta, kun sen on itse käynyt hyväksymässä maksuun.

Verkkopankkiasiakkaalle tiliote lähetetään sähköisesti ja jos verkkopankkia ei ole, saa henkilöasiakas tilistään yhden tiliotteen kuukausittain kotiin postitse.

Ellei asiakkaalla ole verkkopalvelua, paperinen tiliote on maksuton. Verkkopalvelua käyttävä asiakas voi halutessaan saada myös paperisen tiliotteen verkkotiliotteen lisäksi, jolloin paperinen tiliote maksaa muutaman euron.

Laskut hoidetaan useimmiten verkkopankissa

Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Mari Moisio kertoo, että suurin osa hoitaa laskunsa verkkopankin avulla. Älypuhelimen suosio kasvaa koko ajan ja se on yhä kasvava tapa hoitaa pankkiasioita.

– Suoramaksu on edelleen suosituin tapa maksaa toistuvia laskuja, jos verkkopankkia ei ole. Kassapalveluissa laskuja maksetaan melko vähän, lähinnä eläkepäivinä, selvittää Moisio.

Lounaismaan Osuuspankin asiakkaista valtaosa hoitaa laskujen maksun digikanavia hyödyntäen. Vain hyvin pieni osa asiakkaista hoitaa maksuja pankin konttorissa.

Pankinjohtaja Jukka Tuominen sanoo, että myös asiakaskäyttäytyminen on muuttunut mobiililaitteiden yleistyttyä ja asioinnin sujuvuuden merkitys kasvaa.

– Käyttäjätestien perusteella asiakkaat haluavat tunnistusvälineen, jota on helppo pitää mukana. Tietysti myös muuttunut lainsäädäntö asettaa uudenlaisia vaatimuksia vahvistusvälineille.

 

Paperilistoista kännykkäsovelluksiin

Säästöpankilla on älypuhelimien omistajille vaihtoehtoinen tapa tunnistautumiseen pahvikortin sijaan.

– Tänä vuonna olemme julkaisseet oman Säästöpankki Tunnistus -mobiilisovelluksen, jota voi jo nyt käyttää pahvikortin sijaan. Säästöpankki Tunnistus näkyy jo vaihetoehtona verkkopankin kirjautumissivulla. Tunnistussovelluksen avulla voi tunnistamisen hoitaa kokonaan ilman pahvikorttia, vaikka verottajan sähköisissä palveluissa, kertoo Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Mari Moisio.

– Jokaisella kirjautumiskerralla voi kuitenkin edelleen valita kumpaa sisäänkirjautumistapaa haluaa käyttää. Vaikka mobiilisovellus on käytössä, tarvitaan paperista turvalukukorttia edelleen esimerkiksi puhelinta vaihdettaessa, joten se kannattaa pitää tallessa, opastaa Moisio.

Hän kuvaa tunnistussovelluksen hyötyä kahdella sanalla: helppous ja nopeus.

– Tunnistautuminen on sovelluksen kautta aina mukana älypuhelimessa. Yhden nelinumeroisen PIN-koodin muistaminen riittää, kun oikeaa numeroparia ei tarvitse enää etsiä paperiselta turvalukukortilta. Myös näppäilyvirheiden riski vähenee, kun turvalukukortin lukuparien tulkitsemisen sijaan yksi ja sama varmenne toimii joka tilanteessa. Pankkiasiat voi myös hoitaa täysin mobiilisti, kun Tunnistussovellusta käytetään yhdessä Säästöpankin mobiilipankin kanssa.

Säästöpankin mobiilipankista pääsee esimerkiksi katsomaan tilin saldon ja tapahtumia pelkällä sormenjäljellä tai kasvontunnistuksella puhelimen ominaisuuksista riippuen.

– Laskujen maksu on verkkopankkiasiakkaalla helppoa e-laskujen myötä, kun laskutiedot kilahtavat sähköisesti suoraan verkkopankkiin eikä tarvitse naputella itse pitkiä numerosarjoja. E-lasku voidaan valita velottumaan tililtä suoraan itsestään tai vasta, kun sen on itse käynyt hyväksymässä maksuun.

Tunnistussovelluksen ja Säästöpankin Mobiilipankki -sovelluksen pystyy lataamaan älypuhelimella (Android tai Apple) sovelluskaupasta, ja sovellus on ilmainen. Tunnistussovelluksen käyttöönotto tehdään verkkopankkitunnusten ja pahvisen turvalukukortin avulla, joten verkkopankkisopimus pitää olla tehtynä pankin kautta.

– Moni älypuhelimien omistajista käyttää jo pelkästään mobiiliversiota ja hoitaa kaikki pankkiasiat matkapuhelimella. Säästöpankin mobiilisovelluksia voi yhtä lailla käyttää myös tabletilla. Olemme yhdessä asiakkaiden kanssa myös ladanneet sovellusta ja kokeilleet sen käyttöä, kertoo Mari Moisio.

Osuuspankissa käytetään mobiiliavainta, jonka käyttöön tarvitaan älypuhelin tai tabletti. Tunnistusmenetelmässä asiakas määrittää käyttöönoton yhteydessä 4–8 numeroisen PIN-koodin, jonka hän liittää valitsemaansa mobiililaitteeseen OP-mobiili- tai OP-yritysmobiilisovelluksessa. Tunnistautuessaan asiakas avaa mobiilisovelluksen ja syöttää vahvistuspyyntöön valitsemansa PIN-koodin.

Tällä hetkellä Mobiiliavaimella voi hyväksyä OP-mobiilissa ja OP-yritysmobiilissa samat tapahtumat kuin aiemmin avainlukulistalla.

Kun käyttökohteet laajenevat, asiakkaan käyttämä palvelu (esimerkiksi verkkomaksunappi) pyytää asiakasta käymään OP-mobiilissa tai OP-yritysmobiilissa hyväksymässä tapahtuman. Asiakas avaa mobiililaitteellaan käyttämänsä OP:n mobiilisovelluksen ja syöttää avautuvaan vahvistuspyyntöön valitsemansa PIN-koodin. Mobiiliavaimen käyttökohteet tulevat laajenemaan tulevaisuudessa.

– Mobiilipalvelulla voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioita turvallisesti missä ja milloin, kehuu Lounaismaan Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen.

Mobiiliavainta käsitellään OP:n salauksella suojatussa verkossa ja palvelussa, eivätkä muut sovellukset pääse siihen käsiksi. Mobiiliavaimen käyttö perustuu PIN-koodiin, joka on vain asiakkaan tiedossa oleva, laitekohtainen koodi. Koodia ei pidä kirjoittaa ylös tai näppäillä muiden nähden. Koodia ei myöskään tallenneta laitteelle ja sen voi vaihtaa milloin tahansa.

Mobiiliavain otetaan käyttöön avainlukulistan avulla OP-mobiilissa. Asiakkaalla pitää olla matkapuhelinnumero liitettynä verkkopalveluunsa. Käyttöönotossa asiakkaalle lähetetään aktivointikoodi tekstiviestillä kyseessä olevaan numeroon. Käyttöönoton yhteydessä käyttäjä valitsee Mobiiliavain-koodin, jolla tapahtumat jatkossa vahvistetaan OP-mobiilissa. Mobiiliavaimen voi ottaa käyttöön enintään kahteen laitteeseen.

– Verkkopalvelutunnukset ovat aina henkilökohtaiset ja Mobiiliavain on myös henkilökohtainen, eli yhteiskäyttöinen laite ei käy. Yhteen laitteeseen voi siis olla liitettynä vain yhden asiakkaan Mobiiliavain.

Sormenjälki- ja kasvotunnistus onnistuvat OP-mobiiliin kirjautumisessa. Maksujen vahvistaminen tulee kuitenkin tehdä Mobiiliavaimella.

Olen pakottamista vastaan

Anja Luvijoki käyttää pankin kassapalveluita ilman teknisiä välineitä.

– Minulla ei ole ollut mitään ongelmia. Vien laskut maksupalveluun viisi vuorokautta ennen eräpäivää. Nostan käteistä rahaa seinästä ja katson saldon samalla. Ostan tavaroita, kun tarvitsen ja maksan kassalla, kertoo Luvijoki.

Hän on ollut tyytyväinen kotipankkinsa Lounaismaan Osuuspankin palveluun.

– Minua on autettu, jos olen apua tarvinnut. He ovat luvanneet opettaa pankissakin, mutta haluan keskittyä omassa rauhassa uusiin asioihin. Se ei onnistunut, kun aina joku tuttu tuli huikkaamaan viereen. Olisi pitänyt olla erillinen huone, jossa harjoitella, pohtii 76-vuotias.

Luvijoella on kännykkä, mutta ei kotona tablettia eikä tietokonetta. Hän ei pidä siitä, että ihmiset pakotetaan ostamaan ja käyttämään tietokoneita, läppäreitä ja puhelimia, jotta asiat hoituvat.

– Kutsun itseäni tietokonevihaajaksi. Olen pakottamista vastaan.

Vuosia sitten hän meni kansalaisopiston tietojenkäsittelykurssille, osti oppikirjat ja kaikki. Kurssi oli tupaten täysi: liian paljon oppilaita ja liian vähän opettajia.

– En halunnut rasittaa muita oppilaita kysymyksilläni. Myin oppikirjan pois. Ajattelin, että olkoot tietokoneet minun puolestani. Annoin palautetta, että seuraavalla kerralla varaavat enemmän opastajia, jotta kurssille tulijat saavat heti henkilökohtaista opetusta ja oppivat kunnolla.

Hän kannustaa ottamaan selvää asioista ja opiskelemaan.

– Mutta yhteiskunnan jäseneksi kelpaaminen ja asioiden hoitaminen ei saa olla kiinni tekniikasta.

Kotona mihin vuorokauden aikaan tahansa

Irma Hinttala hoitaa omat ja myös kumppaninsa maksut verkkopalvelulla tietokoneella. Hänestä on kätevää ja vaivatonta maksaa laskut ja hoitaa pankkiasiat kotona mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Nordea-pankkiin hän tunnistautuu taskulaskinta muistuttavalla tunnuslukulaitteella, joka korvaa paperisen tunnuslukulistan ja puhelinsovelluksen. Danske Bankin verkkopankkiin kirjaudutaan käyttäjätunnuksen, salasanan sekä vaihtuvan PIN-koodin avulla. PIN-koodin näkee joko puhelimella Danske Bankin tunnussovelluksesta tai erillisestä tunnuslukulaitteesta, jota Hinttala käyttää.

Tekstiviestitunnistautumista Hinttala pitää vaivalloisena.

– Puhelin pitää aina olla hollilla ja ladattuna. Se on yhtä näpyttelyä. Mitä sitten jos akku menee rikki?

Irma Hinttala on pohtinut digimaailman valtaa ja onko mobiilitunnistautuminen, jota nyt niin kovin mainostetaan turvalliseksi, sittenkään niin kovin turvallista.

– Digimaailmakin on haavoittuvainen. Hakkerit ovat ahkeria ja taitavia. Entä jos tulee sähkökatko ja laitteet menevät pimeäksi? Siitä se kaaos syntyy.

Se on vaan niin helppoa

Jarkko Syrjälä luottaa sähköisiin kanaviin.

– Netin ja kännykän avulla pystyy hoitamaan kaikki pankkiasiat, kuten laskujen maksut, arvopaperit, ylimääräiset lainan lyhennykset ja lasten raha-asiat, kun on valtakirja annettu, luettelee Syrjälä.

– Se on vaan niin hyvä tapa. Säästää omaa aikaa ja asiat tulee hoidettua, kehuu mies osuuspankin sähköisiä kanavia.

Omat ja perheen pankkiasiat ovat hoituneet sitä kautta kymmenisen vuotta. Sen on mahdollistanut tekniikan kehittyminen hyvälle tasolle.

– Se on helppoa: älypuhelin ja nelilukuinen pin-koodi, ei enää avainlukulistaa. E-laskun voi hyväksyä pin-koodilla. Netissä tilaamisessa avainlukuja vielä kysytään.

Jarkko Syrjälä ymmärtää vanhemman väen pelon uutta ja varsinkin tekniikkaa kohtaan, mutta toivoo nuorilta rohkeampaa asennoitumista nykytekniikkaan. Hänestä se on myös asenteellinen ongelma.

– Mobiilia kannattaa kokeilla ja opetella. Kynnys on tehty matalaksi. Apua saa, kun vaan kysyy.

Syrjälä antaa ohjeeksi maalaisjärjen käytön.

– Kannattaa miettiä, mihin sosiaalisen median ryhmiin itsensä netissä kirjaa. Google tarjoaa salasanan tallentamista, mutta ei pidä suostua, sillä niin salasanoja kalastellaan ja kerätään tietoa, mitä sinulle netissä markkinoidaan. Kyllähän siellä kaikenlaista houkutusta on, mutta maalaisjärjellä pärjää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here