Saima Harmajan runoteoksia ovat Huhtikuu (1932), Sateen jälkeen (1935), Hunnutettu (1936) ja postuumina julkaistu Kaukainen maa (1937). Hänen runojensa aihepiirejä ovat herkkävireisesti koettu luonto, rakkaus, sairaus ja kuolema. Saiman äiti Laura Harmaja toimitti julkisuuteen Saiman päiväkirjavalikoimia. Sittemmin tätä työtä jatkoi Saiman pikkusisko Kirsti Toppari .
Keuhkotuberkuloosiin menehtyneen Saima Harmajan lyhyt mutta intensiivinen elämä on innostanut yhä uusia sukupolvia tarttumaan hänen runoihinsa ja päiväkirjoihinsa. Enää häntä ei pidetä ”koulutyttöjen runoilijana”, vaan hänen runojensa eheys, herkkyys ja melodisuus ovat innoittaneet useita säveltäjiä, täällä Somerollakin säveltäjä Arto Koskista .
Eija Komu on vieraillut Saima Harmajan kotona Helsingin Kasarmikadulla sekä Saiman rakkaassa kesänviettopaikassa Lohjan Jalassaaren Heimo-huvilassa. Myös Mirja Honkanen on vieraillut Heimossa. Molemmat heistä valtasi pyhyyden kokemus heidän astuessaan Saiman huoneeseen, jossa hän kirjoitti heleitä luontorunojaan.