Vuonna 1989: Sokerisia juurikkaita, suuri sato

0
Someron pelloista on juurikkaalla noin 250 hehtaaria. Kalevi Virolainen ryhtyi nostamaan Markku Honkasen yhdeksän hehtaarin juurikkaita, koska isännän selkä reistailee.

Sokerijuurikkaan nostossa on ”täysi rähinä päällä”. Sadosta tulee erinomainen. Juurikkaiden sokeripitoisuus on ennätyksellisen korkea tällä haavaa, yli 17 prosenttia.

Turengin alueelle ennustetaan 29-30 tonnin hehtaarisatoja. Salon alueen kasvuennusteeet lupaavat 31 tonnin satoa hehtaaria kohden.

– Sato on selvästi keskimääräistä parempi, mutta ei yllä viimevuotiseen, konsulentti Kauko Partanen sanoo.

Sokeria on juurikkaisiin muodostunut enemmän kuin vuosikymmeniin.

– Turenki mittasi viikko sitten sokeripitoisuudeksi 17,3 prosenttia. Vastaavaa ei ole tapahtunut sitten 1950-luvun, jolloin ennätys oli 17 prosenttia.

– Nostettujen juurikkaiden sokeripitoisuus vähenee ja maassa olevien lisääntyy. Saattaa olla, että päästään yli 17 prosentin keskiarvoon, Partanen arvioi.

Suuren sadon takia juurikkaan hinnoitteluun tulevat nyt mukaan myös maailmanmarkkinahinnat. Viljelyalat mitoitettiin keskisadon mukaan. Kiintiöt ylitetään, koska kahtena peräkkäisenä vuotena saadaan hyvä sato.

Suomalaisille juurikkaanviljelijöille maksetaan perushinta 750 miljoonaan kiloon saakka. Seuraavat sata miljoonaa kiloa hinnoitellaan niin sanotun b-hinnan  mukaan. Kun 850 miljoonaa kiloa on täynnä, sovelletaan maailmanmarkkinahintoja.

– Juurikkaita arvioidaan tänä syksynä tulevan 950-960 miljoonaa kiloa.

Partanen muistuttaa juurikasaumojen peittämisen tärkeydestä. Nostettu juurikas on hyvin arka pakkaselle. Maassa kiinni oleva juurikas kestää kahdeksan-yhdeksän asteen pakkasen. Nostettu vaurioituu jo muutaman asteen pakkasesta.

– Auma pitää suojata muovilla, pressulla tai muulla sellaisella. Harjaa ei saa peittää aivan tiiviisti. Niin sanottu ylipeittäminen käy, jos harjalle jätetään tuuletuskanava.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here