Suomalaisten ei pitäisi suhtautua kritiikittömästi historiaansa

0
Yleisössä istunutta Kaari Utriota (kolmas oikealta eturivissä) ilahdutti se, että nykytutkijat voivat tutkia niitäkin asioita, mistä historian opiskelijat eivät ennen saaneet edes kuulla.
Teemu Keskisarja

Teksti ja kuvat Kirsi Seppälä

Kirjaston parvi täyttyi kulttuurin ja historian ystävistä hyvissä ajoin ennen historian dosentti Teemu Keskisarjan esityksen alkua. Yleisössä pohdiskeltiin, miten Keskisarja ehtii tunnin mittaisessa esityksessään kertoa Suomen sota- ja sivistyshistoriasta.

Keskisarja teki selväksi heti alussa tekevänsä kirjoja kuolleista ihmisistä ja kiertävänsä ympäri isänmaata puhumassa kirjoistaan. Vuodessa Keskisarja piipahtaa noin sadassa kirjastossa eri puolilla Suomea sekä Viipurissa. Keskisarja tiivisti olevansa kirjailija ja yksityisyrittäjä, akateemista virkaa historian dosentilla ei ole koskaan ollut.

Aleksis Kivi oli onnettaren suosikki

Keskisarja kirjoitti viime vuonna Aleksis Kiven elämänkertomuksen. Keskisarjan mukaan Kivi sai 1860-luvulla kymmenkunta apurahaa ja yllättävän monet aikalaiset kokivat sympatiaa Kiveä kohtaan. 1800-luvun loppupuoli olikin Suomen sivistyshistorian ja kulttuurin kulta-aikaa.

Keskisarjasta sattumalla on iso merkitys ihmisen elämässä: kenestä tulee rikollinen tai suurmies, kuka jää kotikyläänsä lannanluojaksi. Kivi voitti vuonna 1844 ”paikallisen Idols-kilpailun”, jonka tuomaristossa oli pappeja. Näin hän pääsi 11–12-vuotiaana Katajanokalle kouluun ja kirjaston lainakirjojen pariin.

Keskisarjasta Kivi oli nuorena onnettaren suosikki, sillä isä päästi Kiven opintielle ja hänestä tuli Palojoen ensimmäinen ylioppilas. Sattuman kautta Aleksis Kiven isovelikin lähti opiskelemaan ja hän avasi tietä veljelleen.

Keskisarjan mukaan näennäisen onnekkaita ihmisiä yhdistää se, että he ovat paitsi saaneet onnettarelta, myös ottaneet onnettarelta sen, mitä ovat halunneet. Mahdollisuus menee ohitse, jos ei tartu tilaisuuteen.

Keskisarja kuvailee Kiveä laiskaksi: Kivi kävi paimenessa 12-vuotiaaksi ja eli sen jälkeen kirjoittamiseen saamillaan apurahoilla. Kivi osasi hyvin sekä metsästää että kirjoittaa. Kivi kirjoittikin pöytälaatikkoteokset mukaan lukien parikymmentä teosta.

Kiven aikana puhekieli oli tärkeää

Keskisarjan mukaan Aleksis Kiven aikana puhekieli oli ylivoimaisesti rikkaampaa kuin nyt. Puhekielen avulla ihmiset selvisivät arjesta ja juhlasta eli kaikista sosiaalisista tilanteista. Keskisarja kertoo esimerkiksi, miten ihmisten piti pystyä kertomaan tie metsän halki kilometrien päähän aikana, jolloin karttoja ei ollut.

Kivi kirjoitti yleisölle, joka oli tottunut kuuntelemaan tarinoita. Yleisö keskeytti jutunkertojan, jos häntä ei jaksettu kuunnella. Siksi kielen oli oltava tehokasta ja elävää.

Talvisota

Keskisarjakin on kirjoittanut teoksia talvisodasta, vaikka hänestä pitäisi keskittyä vanhoihin sotiin lähihistorian sijaan. Keskisarjasta talvisota on klassinen kertomus, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan ja pieni suurta vastaan.

Heti esityksensä aluksi Keskisarja tyrmäsi yleisen oppikirjojen väittämän, että talvisodalla oli ollut tekemistä Leningradin turvallisuuden kanssa. Keskisarja sanoo, että talvisodassa puna-armeija halusi valloittaa Suomen: Tuohon aikaan Neuvostoliitto, Saksa ja Japani kävivät pienten kansallisvaltioiden kimppuun, koska ne halusivat suurvalloille suurvaltojen rajat. Talvisota syttyi, koska Stalinilla oli oiva tilaisuus kaapata Suomi.

Keskisarja sanoo, että Suomi hävisi talvisodan: 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja Viipuri menetettiin. Stalin antoi kuitenkin Suomelle edes siedettävän rauhan, joka säästi Suomen vielä huonommalta kohtalolta.

Keskisarja haluaa kuitenkin suhteuttaa talvisodan kärsimyksiä muihin Suomessa käytyihin sotiin. Napuen kylän pelloilla 2 645 miestä sai surmansa suuressa Pohjan sodassa ison vihan aikana.

Sodista ei opita

Historian tutkijana Keskisarja toteaa, että sodista ja historiasta on vaikea oppia mitään. Hänestä jokainen sota oltaisiin voitu välttää, mutta ei ole vältetty.

Sodat ovat aina jollakin tavalla yllättäneet puolustuksen. Keskisarjasta sodan alkamista ei voida ennustaa. Hän perustelee väitettään sillä, että sodan ennustaminen vaikuttaa tapahtumien toteutumiseen. Keskisarjasta Mannerheimin suurmieslegendaa murtaa se, että hän ennusti monia osia täysin pieleen.

Saa ajatella toisin

Tunti vierähti varsin nopeasti kuunnellessa Keskisarjaa, joka antoi kuulijoilleen pintaraapaisun Suomen sota- ja sivistyshistoriasta. Tilaisuus antoi kuitenkin jotakin paljon tärkeämpää: Keskisarja innosti ihmisiä ajattelemaan itse ja kriittisesti omasta historiastaan. Suomalaiset ovat tunnetusti hyviä huomaamaan muiden valeuutiset, mutta suhtautuvat varsin kritiikittömästi omaan historiankirjoitukseensa.

Tästä yleisössä istunut, historiallisista kirjoistaan tunnettu Kaari Utrio antoi oivan esimerkin. Historiaa 1965 yliopistossa opiskellut Utrio totesi, ettei professori Jutikkala kertonut, mitä ison vihan aikana tapahtui. Tuolloin koko luokka oli ymmärtänyt, ettei professori kerro isosta vihasta, koska sitä pidetään yhtenä pohjana ryssävihalle, eikä Neuvostoliittoa saanut suututtaa.

Utrio totesi olevansa onnellinen siitä, että te saatte puhua ja tutkia sitä, mistä me emme edes saaneet kuulla.

Keskisarja tosin ampui alas koko ryssävihan käsitteen: Kun Neuvostoliitto romahti, suomalaiset avustusrekat lähtivät liikkeelle; sellaista on lähihistorian ryssäviha.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here