Laki määrää, että kunnan pitää järjestää tietyt palvelut. Kunnilla on kuitenkin hyvin erilaiset mahdollisuudet järjestää palveluja esimerkiksi väestökehityksensä ja taloudellisen tilanteensa vuoksi.
– Voisiko olla niin, että velvollisuudet olisivatkin eri kunnilla erilaiset, heitti kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero vierailullaan Somerolla.
Hallitus selvittää, salliiko perustuslaki, että erilaisille kunnille voi antaa myös erilaisia tehtäviä ja oikeuksia.
– Hallituksen kanta on, että Suomessa jatkuu vahva kunnallinen itsehallinto. Sitä ei olla muuttamassa, että kunta on jatkossakin yhteiskunnan perusyksikkö, jolla hoidetaan peruspalveluja, muistutti ministeri.
Kunnilla on monia haasteita. Ei ole itsestäänselvyys, että isot pärjäävät.
– Meillä on pieniä kuntia, jotka pärjäävät ja isoja, joilla ongelmia, ja päinvastoin, tähdensi Paatero.
Tekeillä on valtakunnallinen kuntien tilannekuva-arvio.
– Haluamme selkeää tietoa siitä, mistä paikkakuntien väliset erot johtuvat.
Kuntien tilannekuva-arvio perustuu tuoreimpiin väestöennusteisiin, tilastoihin sekä tutkimustietoon ja selvityksiin. Siinä arvioidaan kuntien elinvoimaisuutta, tulevaisuuden näkymiä, riskejä ja myös talouslukuja.
Ministeri piipahti kahvila Roséssa ja vastaili somerolaisten kysymyksiin. Häneltä tiedusteltiin muun muassa aktiivimallin, kilpailukykysopimuksen ja soten tämänhetkistä tilannetta.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Paatero kertoi aktiivimallin purun etenevän sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen johdolla.
Sirpa Paatero sanoi, että Kiky-lomarahojen leikkauksen aiheuttama vähennys kuntien rahoitukseen korjataan vuonna 2020.
Kilpailukykysopimuksen tuloksia on ministeri Paateron mielestä vaikea arvioida. Jotkut yritykset ovat palkanneet lisää työntekijöitä, joissakin kiky-tunteja on käytetty koulutukseen ja virkistykseen.
Myös Kikyn jatkosta kuuluu eri arvioita. Toisten mielestä se sovittiin määräaikaiseksi ja toisten jatkuvaksi järjestelmäksi.
Ministeri vakuutti, että nyt ollaan tekemässä vain soteuudistusta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle ei ole asetettu päivämääriä.
Sirpa Paatero sanoi, ettei kulu montakaan vuotta, kun suomalaisista iso ojoukko on ikäihmisiä. Silloin hoivakäsiä tarvitaan todella paljon.
– Se, ettei suomalaisia synny tarpeeksi on haaste hyvinvointivaltiolle. Veronmaksajia ja työntekijöitä on liian vähän. Ajanjaksolla 2035–2040 se tarkoittaa, että Suomessa pitäisi olla 80 prosentin työllisyys, jotta voisimme vaateemme hoitaa, laskee ministeri.
Hän neuvoi miettimään nykyisten sosiaali- ja terveyspalvelujen oheen keinoja, joilla hoitaa palveluja.
– Palveluja voi myös muokata. On yhteisökoteja, joissa asua. On digitaalisia palveluja, joissa ei aina tarvita hoitajaa olemaan paikalla, vaan voidaan netin kautta varmistaa esimerkiksi, että onko herätty ja lääkkeet otettu, esitti ministeri.
Hän neuvoi kuntapäättäjiä myös harkitsemaan, voisiko palveluja muokata niin, että niitä järjestettäisiin yhdessä toisen kanssa. Tai toinen järjestäisi yhtä ja toinen toista.
Siihen somerolaisyleisöllä oli selkeä vastaus: iso kumppani unohtaa nopeasti pienemmän tarpeet. Ääntä ei saa kuuluviin eikä pieni välttämättä edes saa edustajia kaikkiin päättäviin instansseihin.
Ministeristä kuntaliitokset ovat paikallaan, jos kunnat näkevät sen parhaaksi tavaksi hoitaa palvelut kuntalaisille.
– Kun sote-palvelut siirtyvät kunnilta pois, kuntien tehtävät vähenevät ja budjetit pienenevät. Valtio kannustaa kuntaliitoksiin, mutta niin että se tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta.
