Teksti Salli Lehtinen
Tulokellisin työpaikka on sellainen, jossa ihmiset tuntevat työniloa.
– Ihmisten johtamistavat ovat aina kiinnostaneet minua. Oman organisaation työilmapiirillä on suuri merkitys, pohjustaa Hannu Simström tutkimuksensa, jolla hän väitteli äskettäin filosofian tohtoriksi. Väitöstyön aiheena oli Tunneälytaidot ikäjohtamisessa. Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana.
Forssan Aikuiskoulutuksen johtamisen vastuukouluttajana toimiva Simström työskenteli lähes 30 vuotta pankkialalla. Esimiehen tunneälytaidoista tutkimuskohteena hän kiinnostui vuonna 2003 aihetta käsitelleen luennon myötä.
– Tutkimukset osoittavat, että johtamistapa ja työilmapiiri vaikuttavat ratkaisevasti työyhteisön toiminnan tuloksiin. Sitä ei Suomessa haluta uskoa. Tuloksen tekeminen on noussut taas tärkeimmäksi näkökulmaksi, kun ajat ovat vaikeat. Työt tehdään tehokkaimmalla tavalla ja työntekijät uupuvat. Ei ymmärretä, että tulos tulee hyvinvoinnin ja ilmapiirin kautta.
Suomalaista työelämää kohtaa suuri rakenteellinen muutos, kun työvoima ikääntyy ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Erityisen voimakkaina muutokset kohdistuvat kuntasektorille, jonka henkilöstöstä kolmannes on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Keski-ikä on jo nyt yli 45 vuotta.
– Yritysten ikärakenne vääristyi 1990-luvun lamavuosien seurauksena. Henkilöstösaneeraukset kohdistettiin lähinnä eläkeikää oleviin, jolloin menetettiin paljon kokemukseen perustuvaa osaamista. Viimeksi taloon tulleita, yleensä nuorimpia irtisanottiin, ja määräaikaisia työsuhteita lopetettiin. Erityisesti julkinen sektori ja perinteinen teollisuus kärsivät nyt työvoiman ikääntymisestä.
”Kuntageenin” edesmenneeltä isältään, Someron kunnanjohtaja Uno Simströmiltä perinyt Hannu Simström keskittyy tutkimuksessaan kuntasektorin johtamiskulttuuriin. Hän selventää, että ikäjohtaminen ei tarkoita ikääntyneiden vaan eri-ikäisten johtamista.
– Eri ikäluokilla on erilaista osaamista, erilaisia arvoja ja odotuksia, jotka on otettava huomioon työelämässä. Jos johtamiseen ei kiinnitetä huomiota, eläkkeelle lähtö vain kiihtyy.
Yhteistyötaitoinen, kannustava
Simström teetti kuntaesimiehille teemakirjoitelmia aiheesta, millainen on hyvä esimies. Korkeimmalle sijoittui ryhmä- ja yhteistyötaito ja seuraaviksi läpinäkyvyys, kannustavuus, empatia ja kyky auttaa toisia kehittymään. Kaikki ne peilaavat tunneälyä. Vasta kuudentena tuli delegointikyky.
Forssan seudun kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän 1290 työntekijää vastasivat kyselytutkimukseen oman esimiehen tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Suurin yllätys oli, että eri-ikäisten vastauksissa ei ollut eroja.
Simströmin tutkimus osoittaa, että kunta-alan henkilöstön johtamisessa suurimmat haasteet kohdistuvat ihmissuhdejohtamisen taitoihin. Ryhmä- ja yhteistyötaito, taito hallita konflikteja ja kannustavuus nousivat kyselyssä esimiesten heikoimmiksi tunneälytaidoiksi ja myös tärkeimmiksi kyvyiksi.
Hyvä johtaminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Jos esimies ei tunnista hyviä ja huonoja puoliaan eikä osaa johtaa itseään, hän ei osaa johtaa muitakaan.
Väitöstutkimus ei paneutunut alaistaitoihin, mutta Hannu Simström toteaa, että niidenkin kehittäminen on syytä sisällyttää ikäjohtamisen kehittämisohjelmiin. Hyvä työilmapiiri voidaan tavoittaa, jos työyhteisön kaikki jäsenet ymmärtävät ja hyväksyvät eri-ikäisyyden ja erilaisuuden merkityksen, jakavat ja yhdistävät osaamistaan ja toimivat yhteisten arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti.
Simstörmin mukaan tunneäly on siitä hyvä ominaisuus, että siihen perustuvia taitoja voi oppia ja kehittää. Toistaiseksi Suomessa on melko vähän tunneälytaitojen kehittämiseen liittyviä valmennusta. Laivaseminaari tai päivän kurssi ei riitä, mutta pitkäjänteisellä valmennuksella onnistuu.