Muista palloilulajeista poiketen keilahalli vaatii toimiakseen ison määrän laitteita ja tekniikkaa.
Liukuhihna kuljettaa keilat radalta ylös, laittaa keilat katseilta piilossa telineeseen, ja ne palautuvat uudelleen keilapatteriin säntilliseen järjestykseen. Jykevä pallo palaa heittäjän luo, ja pisteet ilmestyvät laskuriin.
Huomattavasti satunnaista kävijää enemmän keilahallien tekniikasta tietää Timo Härmä, kokenut keilaaja, joka on aloittanut työnsä Someron Keilahallilla hyvissä ajoin ennen avajaisia.
– Opiskeltavaa riittää. Näitä laitteita meidän pitää pystyä käyttämään senkin jälkeen, kun laitteiden asentajaporukka on työnsä tehnyt ja poissa täältä, Timo Härmä toteaa.
Keilahalliyrittäjät Anne ja Mika Pukkila ovat käyttäneet muutostöiden alla olevan kiinteistön tarjoamat mahdollisuudet hyväksi.
– Asiakaspaikkoja lisättiin jo 50:n sijasta sataan. Kapasiteetti pitää käyttää hyväksi, kun tilaa radan ympärillä on. Tarjolle tulee ainakin pizzaa ja hampurilaisia. Timperin Eki on ollut konsulttina ja auttanut esimerkiksi keittiön kalustamiseen liittyvissä asioissa. Hänen ehdotuksestaan keittiönkin mitat kasvoivat alkuperäisistä suunnitelmista, Mika Pukkila kiittelee.
Muuta ei puutu
Keilailu on Somerolla uusi ja odotettu laji. Vuosi sitten tehdyssä liikuntapalvelututkimuksessa kävi ilmi, että muuta ei täältä puutu.
Laitetoimittaja Tarmin Oy:n myyntipäällikkö ja tekninen asiantuntija Atte Lehtonen tietää, että lajia on harrastettu Suomessakin aikalailla nykyisessä muodossaan jo viime vuosisadan alkupuolelta.
– Liisankadun halli perustettiin Helsinkiin 1924. Myös isot teollisuuslaitokset ovat olleet asialla. Tämä oli eliittilaji, ja tavallinen kansa ei keilannut. Forssassa keilattiin Finlaysonilla ja ratoja oli muun muassa Mäntässä, Lappeenrannassa, Raahessa, Kemissä, Valkeakoskella ja Tervakoskella. Amerikassa isoin buumi lähti liikkeelle 1950-luvulla ja Suomessa keilahalleja rakennettiin kiihkeimmin 1980-luvulla.
Nykyisin keilailu on levinnyt kaikkiin väestöryhmiin. Timo Härmä kertoo Suomen olevan yksi menestyneimmistä keilamaista maailmassa. Paimioon perustettiin kaksi vuotta sitten Suomen sadas keilahalli. Someron sijaluku on alle 110:n.
Varaukset internetissä
Laitteissa ei ole lastentauteja. Someron Keilahallin laitteistomalli on ollut käytössä 40 vuoden ajan.
– Saman ikäisiä on edelleen käytössä. Tietotekniikka vain on korvannut releet ja jotkin mekanismit. Aikoinaan keilapojat ja -tytöt nostivat keilat pystyyn. Keiloissa oli myös nostonaruja. Näissä laitteissa lukee kuitenkin made proudly in USA, Mika Pukkila nauraa.
Keilahallin ravintolapuoli tulee tarjoamaan palvelujaan liki kellon ympäri joka päivä, lauantaisin pidempäänkin. Pukkila kaavailee hallista ajanviettopaikkaa, jossa tarjolla on muutakin kuin keilailua. Koulut ovat jo tulossa, ja sitoutuneet ottamaan hallilta tietyn määrän tunteja.
– Paikan ajanvaraus toimii netissä. Sieltä pystyy katsomaan reaaliaikaisesti, onko vapaata tunnin päästä tai vaikkapa 14. tammikuuta. Myös yksityisvarauksia voi tehdä.
Mika Pukkila arvelee keilailevansa parisen viikon päästä enemmän kuin tähän asti on elämässään ehtinyt yhteensä. Kummempia tavoitteita ei ole kilpailemisen suhteen.
– Sen verran pitää yrittää, että joskus tuon Härmän Timon voittaisi, Pukkila kuittaa.
Keilailu:
– ensimmäiset havainnot Egyptistä yli 7000 eKr.
– keskiajan uskonnollinen riitti Keski-Euroopassa
– siirtolaisten mukana Amerikkaan 1600-luvulla
– uhkapeliksi, joka kiellettiin 1841
– säännöt 1899
– maailmanlaajuinen buumi 1950-60 -luvuilla amerikkalaisten sotilaiden mukana
– Karjalassa pelattu kyykkä yksi keilailun muoto
– Suomessa kegeliä pelattiin 1800-luvulla, muun muassa Helsingissä, Forssassa ja Joensuussa
– Liisankadun halli 1924
– Liitto 1939
Lähde: Suomen Keilailuliitto
