Kirkkojärvellä on pitkä mittaushistoria

0
Kuva Manu Kärki

Kirkkojärveä on loattu erityisesti 60- ja 70-luvuilla olan takaa. Tilanne järvellä ja koko Paimionjoessa on lähtenyt parantumaan sen jälkeen, kun jätevettä Somerolla alettiin puhdistaa. Myös Kirkkojärven vesiarvojen ja ravinteiden mittaushistoria ulottuu pitkälle.

Paimionjoen yläjuoksun vettä alettiin säännöstellä Turun kaupungin juomavedentarpeisiin 1965, rakentamalla säännöstelypato Pitkäjärven Hovirintaan. Sen jälkeen Kirkkojärveltä ja muualtakin Paimionjoesta alettiin seurata ja mitata vesiarvoja. Piti olla tiedossa, minkälaista juomavettä turkulaiset joutuvat käyttämään.

Vedenlaadun mittaushistoriat ulottuvat aina 1966 huhtikuuhun, jolloin Kirkkojärven toisen syvänteen mittauspisteestä otettiin 13 näytettä, metristä 16,5 metrin syvyyteen asti.

Kirkkojärvessä on neljä mittauspistettä: Helsingintien sillan pielessä, Akustinpuiston ohijuoksutuspaikan alla, Jaatilanjoen suun vierellä alajuoksulla sekä Pappilan alapuolella sijaitsevassa syvänteessä.

Vuoteen 1974 asti Somerolle rakennettiin pelkästään sekaviemäreitä. Kiinteistöillä oli jätevesiä varten sakokaivot, joita 1960–70-lukujen taitteesta lähtien vaadittiin kolme kappaletta. Kaksi kaivoa riitti, jos yksi niistä oli jaettu väliseinällä. Jätevesien käsittely oli heikkoa ja likavedet johdettiin Akustinpuiston pumppaamon kautta Kirkkojärveen.

Sakokaivot tyhjennettiin, mutta muutoin jätevedet virtasivat puhdistamattomana vesistöön. Siinä ei ollut mitään laitonta, kaikki oli silloisten määräysten mukaista.

Someron suurimmat vedenlikaajat olivat 80-luvun puoliväliin asti toimineet meijeri ja Kuivamaito.

Jätevedenpuhdistamo valmistui 1977. Sitä ennen 59 hehtaarin suuruinen Kirkkojärvi oli jätevesien kuormittama ja pahoin likaantunut. Rakentamisen jälkeen puhdistetut jätevedet on ohjattu Mustjokeen ja edelleen Uskelanjokeen, ja Kirkkojärven tila on alkanut kohentua.

Kuivamaidon ja meijerin jätevedet olivat väkeviä ja niiden osuus puhdistamon kuormituksesta suuri. Pikkuhiljaa myös kiinteistöt alkoivat liittyä jätevesiverkostoon.

Someron puhdistamo saneerattiin 2002 ja puhdistusprosessia on tehostettu määräysten tiukentumisten mukaisesti. Nykyisin puhdistamo on kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissuodatuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfiitilla. Puhdistamon ympäristölupa on vuodelta 2008.

Akustin pumppaamolta tapahtuneiden verkosto-ohitusten johdosta Varsinais-Suomen Ely-keskus antoi 2016 Somerolle kehotuksen, jonka mukaan Kirkkojärven tilaa on seurattava entistä tarkemmin.

Pumpaamo saneerattiin viime syksynä, jonka myötä puhdistamatonta jäte- ja sadeveden sekoitusta on jouduttu ohijuoksuttamaan entistä harvemmin Kirkkojärveen. Myös hulevesiverkoston saneeraukset ja rakentaminen ovat parantaneet Kirkkojärven tilaa.

Kirkkojärven ravinnepitoisuudet ovat silti edelleen hyvin suuria. Syvänteissä on havaittu hapettomuutta ja merkkejä sisäisestä kuormituksesta sekä kesällä että talvella. Runsasravinteisuuden lisäksi järvestä on toisinaan havaittu runsaasti ulosteperäisiä bakteereita etenkin talvisin. Näinä aikoina järven hygieeninen tila on ollut välttävä tai jopa huono. Suuret ravinnepitoisuudet johtuvat lisäksi myös hajakuormituksesta.

Kirkkojärven vesi on säilynyt vuodesta toiseen yllättävän hyvin uimakelpoisena. Ravinteisuudesta huolimatta se ei ole saastunutta, vaan enemmänkin sameaa.

Someron kaupunki pitää valtuustosalissa hulevesiasoista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden varhain huomisiltana 6.11.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here